Puolet turvallisuussuosituksista jää toteuttamatta

Onnettomuustutkintakeskus tutkii onnettomuuksiin johtaneita syitä ja antaa suosituksia, joiden avulla samankaltaiset onnettomuudet voitaisiin välttää.

Alle puolet Onnettomuustutkintakeskuksen antamista suosituksista viedään käytäntöön, selviää suositusseurannan tilastosta.

Onnettomuustutkintakeskus on antanut vuosien 2010 ja 2017 välillä yhteensä 406 turvallisuuden parantamiseen pyrkivää suositusta. Niistä 198 eli 47 prosenttia on toteutettu.

Keskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi pitää toteutuneiden suositusten osuutta hyvänä.

– Aina voisi toivoa enemmän ja nopeammin, mutta tämä työ on sellaista, että asioita parannetaan pienin askelin. Tämä ei ole pikavoittojen keräämistä. Usein menee muutamia vuosiakin, että asiat muuttuvat ja suositus toteutetaan.

– Meidän suosituksemme otetaan tosissaan ja olemme tyytyväisiä niiden vaikuttavuuteen, Nurmi jatkaa.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävä on tutkia onnettomuuksiin johtaneita syitä ja antaa suosituksia, joiden avulla samankaltaiset onnettomuudet voitaisiin tulevaisuudessa välttää.

Suosituksia annetaan esimerkiksi VR:lle, varustamoille ja viranomaisille, kuten liikenteen turvallisuusvirasto Trafille.

– Käymme suositukset läpi ja arvioimme tilannetta niiden pohjalta. Jos suositus on helppo, selvä ja ilmeinen, se toteutetaan hyvin nopeastikin, Trafin osastopäällikkö Janne Huhtamäki sanoo.

Myös hintalappu vaikuttanee käytännön toteutukseen.

– En halua korostaa turvallisuussuositusten yhteydessä kustannuksia. Kaikkien etu on, että turvallisuus on paras mahdollinen, mutta on selvää, että toimenpiteet maksavat, Huhtamäki sanoo.

Ilmailun suosituksia eniten

Eniten vuosina 2010–2017 on annettu ilmailuun liittyviä suosituksia, joita on kertynyt lokakuuhun 2017 mennessä kaikkiaan 124 kappaletta. Kokonaismäärää nostaa vuosi 2013, jolloin useiden pienkoneonnettomuuksien vuoksi annettiin kaikkiaan 30 suositusta.

– Tyypillisesti yhtä onnettomuutta kohti annetaan kahdesta viiteen suositusta, Nurmi kertoo.

Raideliikenteen suosituksia on annettu vuodesta 2010 lähtien yhteensä 110. Niistä 23 on annettu tasoristeysonnettomuuden johdosta.

Vesiliikenteen suosituksia on annettu yhteensä 59. Muita suosituksia, eli esimerkiksi tieliikenteeseen tai luonnonilmiöihin liittyviä ohjeita on annettu 113.

Nurmen mielestä tärkeintä ei ole tuijottaa toteutettujen suositusten määrää.

– Jos sataa prosenttia pidettäisiin tärkeänä tavoitteena, niin kyllä siihen päästäisiin antamalla vähemmän ja niin löysiä suosituksia, että ne varmasti toteutuvat.

"Nykyinen työnjako toimii mielestäni hyvin"

Nurmi muistuttaa, että tarkoitus ei ole ensisijaisesti antaa suosituksia yksittäisille toimijoille, vaan päästä tutkinnan avulla kiinni laajempiin ilmiöihin ja järjestelmiin. Nurmi kertoo konkreettisen esimerkin raideliikenteestä.

– 90-luvulla Jokelassa ja Jyväskylässä sattui junaturmat, joiden seurauksena Suomen radoille alettiin rakentaa automaattista kulunvalvontaa. Pari vuotta sitten Hyvinkäällä paikallisjuna ajoi ylinopeutta ja kulunvalvonnassa huomattiin iso aukko, sillä laite oli päällä vain, jos kuljettajaa huvitti tai hän muisti laittaa sen päälle. Siihen puututtiin aika voimakkaasti ja nyt ongelma on käytännössä poistettu.

Onnettomuustutkintakeskuksella ei ole määräysvaltaa, mutta sillä on toimivalta antaa suositus kenelle tahansa toimijalle ja suosittaa käytännössä mitä tahansa turvallisuutta parantavaa asiaa.

– Nykyinen työnjako toimii mielestäni hyvin. Onnettomuustutkintakeskuksessa ollaan tutkinnan ammattilaisia, meillä on turvallisuuden ja alan kokonaiskuva hallussamme, Huhtamäki sanoo.

Keskuksella on velvollisuus seurata suositusten toteutumista.

– Olemme huomanneet, että mitä tarkemmin seuraamme, sitä paremmin suositukset toteutuvat, Nurmi myöntää.

Raaseporin onnettomuuden tutkinta jatkunee kesään saakka

Raaseporin onnettomuuden tutkinnassa tarkastellaan sekä raideliikenteen ja tasoristeysten turvallisuutta että tieliikenteen ja Puolustusvoimien turvallisuutta. Onnettomuustutkintakeskuksen Veli-Pekka Nurmen mukaan tapauksessa on poikkeuksellista se, että myös junassa ollut matkustaja kuoli.

– On hyvin harvinaista Suomessa, että junassa vakavasti loukkaannutaan tai menehdytään, siksi tämä tapaus on varsin merkittävä.

Onnettomuustutkintakeskus aloitti tapauksen tutkinnan nopeasti onnettomuuden jälkeen. Tasoristeyksessä sattuneen junan ja Puolustusvoimien ajoneuvon törmäyksessä kuoli torstaina 26. lokakuuta yhteensä neljä ihmistä. Onnettomuuspaikan tutkinta on saatu valmiiksi.

– Vielä harkitaan, tarvitaanko uutta rekonstruktiota paikan päällä. Tapahtumapäivänä tehtiin jo ensimmäinen.

Tutkintaa varten esimerkiksi Puolustusvoimilta on pyydetty tietoja liittyen turvallisuussuunnitteluun ja onnettomuusajoneuvon kuljettajaan. Nurmen mukaan tutkinta valmistuu kesään mennessä.