Puolueilta vihreää valoa kotitalousvähennyksen laajentamiselle ilmaston nimissä

Useasta puolueesta näytetään vihreää valoa kotitalousvähennyksen laajentamiselle, jotta esimerkiksi omakotitalojen siirtymistä öljylämmityksestä ilmastoystävällisempiin vaihtoehtoihin pystyttäisiin tukemaan.

Asia nousi esiin Ylen ilmastotentissä, kun puolueet keskustelivat asumisesta. Rakennusten energiankulutuksen pienentämistä pidetään tehokkaana päästövähennyskeinona.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari nosti kotitalousvähennykset yhdeksi konkreettiseksi keinoksi kotitalouksien energiaremonttien tukemiseksi. Jaskarilta kysyttiin myös, olisiko kokoomus valmis nostamaan lämmitysöljyn verotusta muutoksen vauhdittamiseksi.

–  Sanoisin niin, että meidän täytyy löytää sellaisia ratkaisuja, että ihmiset näkevät niiden olevan mahdollisuuksia, ei tällaisia keppiratkaisuja, Jaskari vastasi.

Myös vasemmistoliiton kansanedustaja Hanna Sarkkinen kannatti energiaremonttien tukemista ja muistutti samalla, että kaikki kotitaloudet eivät pysty siihen yksinään.

–  Meillä on paljon pienivaraisia ihmisiä, jotka eivät pysty sitä investointia tekemään, Sarkkinen sanoi.

Turpeesta kiistaa

Ylen ilmastotenttiin ei osallistunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajia, vaan keskustelemassa olivat kunkin puolueen valitsemat ehdokkaat. Esimerkiksi SDP:tä edusti Sanna Marin, vihreitä Emma Kari ja RKP:tä Anders Adlercreutz.

Tähän mennessä vaaleja edeltänyt ilmastokeskustelu on pyörinyt muun muassa metsien, ruoan ja liikkumisen ympärillä. Samoja teemoja nousi esiin myös Ylen tentissä. Kiivasta keskustelua syntyi esimerkiksi siitä, pitäisikö turpeenpoltto kieltää lailla.

Kiellon vastustajaksi asettui muun muassa perussuomalaisten puoluevirkailija Matti Putkonen, joka kuvaili turpeen olevan suomalaisille yhtä tärkeä kuin öljy norjalaisille. Putkonen ei kieltäisi turpeenpolttoa ja vaati myös kivihiilen kieltävän lain purkamista.

Keskustan Hanna Kosonen sanoi, että turpeenpolttoa ei tarvitsisi lailla kieltää, vaan päästökauppa ohjaa turpeenkulutuksen vähentymiseen.

–  Turveteollisuuskin on sitä mieltä, että 2030-luvulla turpeen käyttö tulee loppumaan, nimenomaan turpeen energiakäyttö. Siihen asti tarvitsemme sitä meidän kattiloissamme, Kosonen sanoi.

Vihreiden Kari piti erikoisena sitä, miten lujaa osa haluaa pitää kiinni turpeesta.

–  Kyse on kuitenkin fossiilisesta polttoaineesta, joka on haitallisempi meidän luonnolle kuin muut polttoaineet ja haitallisempi ilmastolle kuin kivihiili, Kari ihmetteli.

Yhteinen ilmastolinjaus joulukuussa

Puolueet ovat esitelleet linjauksiaan omissa vaali- ja ilmasto-ohjelmissaan, mutta niissä on suuria eroja. Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen selvityksen mukaan ainoastaan vihreiden ja vasemmistoliiton linjaukset ovat lähellä 1,5 asteen linjaa.

Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta sitoutui siihen, että EU:n ja Suomen on tehtävä osansa maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Yhteisessä linjapaperissaan ne muun muassa katsoivat, että EU:n pitäisi saavuttaa hiilineutraalius ennen vuotta 2050, eli hiilidioksidipäästöjä tuotettaisiin vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan. Puolueet sopivat myös päästövähennystavoitteen tiukentamisesta 40 prosentista 55 prosenttiin. Perussuomalaiset jättäytyi yhteisen ilmastolinjauksen ulkopuolelle.

Ilmastokeskustelu roihahti syksyllä, kun Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi raporttinsa, jonka mukaan ilmaston lämpenemisen seuraukset tulevat aiemmin ja rajumpina kuin mitä aikaisemmin on ennustettu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.