Puolustusvoimat säästää miljoonia kriisinhallinnasta – Kanerva: rauhanturvaajista ei luovuta

Suomi varautuu lähettämään sotilaitaan uusiin kriisinhallintatehtäviin tänä vuonna Puolustusvoimien mittavista säästöistä huolimatta. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta on tarkoitus säästää viisi miljoonaa euroa.

– On täysin selvää, että osallistumisemme sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin turvataan lisätalousarvioissa. Emme tule kieltäytymään operaatioista budjettisyistä, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) vakuuttaa.

Hän perustelee kantaansa ”kriisiherkkyyden yleistymisellä”.

– Turvallisuustilanne on heikentynyt Euroopassa ja laajemminkin. Meillä on oltava säästöistä huolimatta valmius lähettää kriisinhallintajoukkoja uusiin operaatioihin, koska se on osa puolustuspolitiikkaamme. Meillä ei myöskään ole mitään syytä luopua vastuunkantajan roolistamme kansainvälisten konfliktien selvittelyssä.

Kanerva korostaisi rauhanvälitystä

Suomen ulkopolitiikassa Kanerva korostaisi rauhanvälitystä sotilaallisen kriisinhallinnan rinnalla.

– Sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna on parempi vaikuttaa rauhanvälittäjänä ja ennaltaehkäisevästi. Nyt kriisit ohjaavat Euroopan kehitystä, ja se on huono asia.

Kanervan mukaan rauhanvälitys vaatii ulkopolitiikkaan lisää resursseja sekä pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä.

– Rauhanvälitys on poliitikkovetoista, mutta myös sotilaiden asiantuntemusta tarvitaan kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

Reserviläisten kouluttautuminen vaarassa

Maavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Petri Hulkko luottaa, että ankarista säästöpaineista huolimatta sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus turvataan poliittisesti. Hän myös korostaa, että operaatioihin osallistuminen perustuu aina poliittiseen päätöksentekoon.

– Osallistumme jatkossakin niihin operaatioihin, joiden vaikuttavuus on suurin, sanoo Hulkko, joka toimii Suomessa kriisinhallintaoperaatioiden kansallisten komentajien esimiehenä.

Tällä hetkellä sotilaallisen kriisinhallinnan joukot koostuvat pääosin reserviläisistä.

– Jos operaatioiden määrää karsitaan tavoitteen mukaisesti, vähentää se erityisesti reserviläisten kouluttautumismahdollisuuksia ulkomaisissa operaatioissa, Hulkko myöntää.

Puolustusvoimat säästää 13,6 miljoonaa

Puolustusvoimat säästää osana valtiontalouden talouskuuria noin 13,6 miljoonaa euroa tänä vuonna. Summa koostuu sekä uuden hallitusohjelman säästöistä että edellisellä vaalikaudella päätetyistä pysyvistä leikkauksista.

Puolustushallinnosta – ministeriö mukaan lukien – vähennetään muun muassa tehtäviä ja säästetään purkamalla velvoitteita. Myös eläkepoistumaa hyödynnetään, digitalisaatiota lisätään ja rakenteita uudistetaan.

– Nämä säästöt koskevat valtiolla kaikkia hallinnonaloja – valitettavasti myös puolustusministeriön hallinnonalaa, vaikka Puolustusvoimat on juuri tehnyt mittavan uudistuksen, jossa on hyödynnetty käytettävissä oleva säästöpotentiaali, konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä sanoo.

Määrärahaleikkaukset koskevat suurelta osin viime vuonna perustettua Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta, koska se on merkittävin määrärahojen käyttäjä Puolustusvoimissa.

– Tästä huolimatta säästöjen toiminnalliset vaikutukset kohdistuvat lopulta kaikkiin puolustushaaroihin.

Hornetit ilmassa yhtä paljon

Kuuselan mukaan säästöjä haetaan tiloista, hallinnosta ja ”jonkin verran” toiminnan tasosta.

– Kertausharjoituksista ja varusmiesten maastovuorokausista ei kuitenkaan säästetä. Myöskään alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta ei tingitä missään oloissa.

Esimerkiksi Hornet-hävittäjien vuotuiset lentotunnit pysyvät 8 900:ssa. Myös merivoimien taistelualusten valmiusvuorokaudet säilyvät viime vuoden tasolla.

Kuuselan mukaan Puolustusvoimilla on kustannuspaineita muuallakin kuin vain toimintamenoissa ja materiaalihankinnoissa.

– Esimerkiksi tilahallinnan ja räjähdevarastoinnin kasvaneet kustannukset, johtamisjärjestelmäalan muutokset sekä ampumatarvikkeiden ja kunnossapidon varaosien täydennystarpeet merkitsevät monikertaisesti sitä summaa, jonka Puolustusvoimat käyttää vuosittain vaikkapa kertausharjoituksiin, Kuusela toteaa.

Suomi keskittyy merkityksellisimpiin operaatioihin

Reserviläinen: Rauhanturvaajille veteraanistatus