Raakkujen lemmenloma toi tulosta Konnevedellä – simpukat saivat lisääntymiskykynsä takaisin

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat onnistuneet palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymiskyvyn. Lokakuussa 2016 Konneveden tutkimusasemalle tuotiin Ähtävänjoesta kerättyjä jokihelmisimpukoita, jotka olivat romahtaneen lajin viimeisiä yksilöitä ja joiden viimeisimmistä lisääntymismerkeistä oli kulunut kymmenen vuotta.

Kahden vuoden ”kuntoutus- ja lemmenloma” on vihdoin tuottanut tulosta, ja pari viikkoa sitten jokihelmisimpukoiden ensimmäiset toukat löytyivät aseman altaista.

Valkoista noin puolen litran nestepulloa ravistaa ensin professori Jouni Taskinen ja sitten sitä helskyttelee tutkimusavustaja Hanna Suonia. Sen jälkeen Suonia valuttaa toukkaisen nesteen 50 litran saaviin. Saavin pohjalla matalassa vedessä on kaikkiaan neljä kalanpoikasta. Kaksi vuotta tutkimushallin altaissa toipuneiden simpukoiden ensimmäiset toukat siirtyvät kasvamaan loisina isäntäkaloihin.

– Tämä on ylävitosen paikka. Kahden vuoden määrätietoisella tutkimustyöllä sekä Hanna Suonian hellällä hoivalla saimme istutettua nämä toukat lohien ja taimenten kiduksiin, huudahtaa Taskinen, ja kaksikko läpsäyttää vitoset.

– Raakut olivat erittäin heikossa kunnossa, eivät reagoineet juuri mihinkään, kertoo hoidosta vastaava Suonia 2016 vuoden lokakuun lähtötilanteesta.

Jokihelmisimpukka on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjan suurikokoinen nilviäinen. Simpukat voivat elää 120-vuotiaiksi, ja ne vaikuttavat veden laatuun tehokkaina suodattajina.

Kehittyäkseen simpukaksi hedelmöittyneet munasolut eli pienet toukat tarvitsevat isäntäeläimeksi lohen tai taimenen kidusten lämpöä.

Raakkujen kurjuuden on aiheuttanut ihminen. Ihminen on jokia patoamalla heikentänyt vaelluskalakantoja. Lisäksi metsien ojitusten sekä peltojen valumavedet ovat liettäneet jokien pohjat ja samentaneet vedet.

Lemmenlomalaisia syötetään amerikkalaisilla mikrolevävalmisteilla. Paikallista planktonia raakut saavat altaisiin tulevan veden mukana. Tutkijat yrittävät myös itse tuottaa planktonia. Ensi talvena raakut saavat tuoretta luomulevää. Se piristänee entisestään näitä suodattamalla ravintonsa hankkivia eliöitä.

Raakku saavuttaa sukukypsyyden 20-vuotiaana. Konnevedelle tuotaessa raakkujen luontainen toukkatuotanto oli heikentynyt tai loppunut kokonaan. Ensimmäiset toukat löytyivät altaista pari viikkoa sitten. Simpukat kutevat altaisiin ja niiden kyky tuottaa toukkia on palannut.

Toukat kasvavat taimenen ja lohen poikasten kiduksissa ensi kesään saakka. Ilman tarttumista kalaan toukat eivät kehity. Riittävän kypsät toukat irrottautuvat kalaisännästään ja vajoavat altaan pohjalle, josta Suonia poimii ne taas talteen. Jatkokasvatusta on Konnevedellä ja Norjassa Austevollin tutkimuslaitoksessa. Poikasia pitää kasvattaa vielä 2–3 vuotta ennen kuin ne saavuttavat nykyjokien liettyneellä pohjalla pärjäämiseen vaadittavan koon.

– Jo menetetyiksi luullut Etelä-Suomen raakkukannat voidaan yrittää vielä pelastaa allaskuntoutuksella, Taskinen toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .