Radikaali islam vankiloissa lisää myös äärioikeiston suosiota

Tutkintavankilana toimiva Vantaan vankila on yksi niistä paikoista, jonne islamilaista ääriajattelua ja sen vastustusta on alkanut kasautua.

Radikaalin islamin suosio vankiloissa on lisännyt myös äärioikeistolaisen ajattelun suosiota, arvioi apulaisjohtaja Jaakko Jokinen Vantaan vankilasta. Tutkintavankilana toimiva Vantaan vankila on yksi niistä paikoista, jonne islamilaista ääriajattelua ja sen vastustusta on alkanut kasautua.

– Isoimmat ryhmät tulevat ääri-islamilaisesta radikalisoitumisesta. Mitä enemmän meille tulee ulkomaisia vankeja, sitä enemmän esimerkiksi äärioikeisto ja uusnatsit nostavat päätään.

Jokinen on viime elokuusta saakka pyrkinyt paikantamaan radikalisoitumista vankilassa ja verrannut Suomea muuhun Eurooppaan. Noin puolet Vantaan vangeista on ulkomaalaistaustaisia.

– Radikaalin islamin ja ulkomaalaisten lisääntyminen väistämättä johtaa siihen, että myös uusnatsiporukka nostaa asemaansa ja haalii rasistisesti ajattelevia jäseniä. Siitä seuraa varmasti jännitteitä, jotka heijastuvat myös vankiloiden ulkopuolelle, Jokinen sanoo.

Jokinen arvioi, että sekä äärioikeistolaisia vankeja että radikaalin islamin kannattajia on Suomen vankiloissa kymmeniä.

Poliitikot kannattavat eriyttämistä

Yleensä radikalisoituminen keskittyy Etelä-Suomen vankiloihin, joihin suurin osa ulkomaisista vangeista päätyy. Tutkintavankeuden jälkeen tyypillisiä paikkoja ovat Helsingin, Keravan tai Riihimäen vankilat sekä avolaitoksista Suomenlinna.

STT kysyi hallituspuolueiden poliitikoilta kantoja, kuinka radikalisoitumista pitäisi ehkäistä. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.), jäsen Antti Rantakangas (kesk.) ja varajäsen Tom Packalén (ps.) kannattavat radikaalien vankien eriyttämistä toisistaan.

Tolvanen ja Packalén nostavat esiin pehmeämmät tukikeinot, joilla lievemmin riskiryhmään kuuluvia voidaan auttaa ja puuttua syrjäytymiseen.

– On tärkeä ymmärtää, että nämä ihmiset ovat näköalattomia. On mielenterveysongelmia ja masennusta. Pitää pystyä puuttumaan sekä rajoittavilla toimenpiteillä että tukitoimenpiteillä, Packalén sanoo.

Rajoittavana toimena Packalén pohtisi rajoituksia internetin käyttöön.

– Pitäisi yrittää löytää ratkaisuja, jotka turvaavat kaikkien perusoikeudet, mutta joiden avulla pystyttäisiin rajoittamaan pääsyä radikaalisivustoille. Perustuslakivaliokunnassa tehdään tiedustelulain yhteydessä linjanvetoja, jotka vaikuttavat myös näihin asioihin.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka sanoo, että verkon käyttöä valvotaan jo nyt sekä suljetuissa että avovankiloissa. Tietokoneet ovat pääsääntöisesti yhteisissä tiloissa ja käydyt sivut jäävät tietokoneen muistiin.

– En oikein usko, että vankiloissa olevilta tietokoneilta käydään radikalisoitumissivuilla. On hyvin poikkeuksellista, jos tällaista tapahtuu, Vesterbacka sanoo.

Avovankiloista vangit voivat käydä päiväsaikaan esimerkiksi töissä ja opiskelemassa vankilan ulkopuolella, jolloin myös verkossa liikkuminen on vapaampaa.

Keskittäminenkin vaihtoehto

Vantaan vankilan Jokinen on samoilla linjoilla siitä, että tukitoimia tarvitaan.

– Usein on kyse myös koulutusasioista. Esimerkiksi Afrikasta tulevat eivät välttämättä pysty lukemaan itse ja tulkitsemaan, mitä koraanissa lukee.

Myös masennus, päihdeongelmat ja syrjäytyminen voivat saada etsimään paikkaa radikaaliryhmästä.

Jokisen mukaan Euroopassa on etsitty vaihtoehtoja sekä ääriajatteluun taipuvaisten vankien eriyttämisestä että keskittämisestä.

– Ensin pitää selvittää, kuinka paljon meillä on esimerkiksi kovasti radikalisoituneita. Jos puhuttaisiin kymmenestä ihmisestä, niin todennäköisesti olisi fiksua hajauttaa heidät ympäri Suomea. Jos puhutaan vaikka seitsemästäkymmenestä, vankilat loppuvat kesken. Jokaisessa vankilassa olisi tällöin sen verran iso porukka, että se pystyy vaikuttamaan ilmapiiriin.