Rahalla saa ilmastosynnit anteeksi, sanoo kannonkoskelainen metsäasiantuntija Jukka Kainulainen

Metsätalouden asiantuntijat virittelevät metsätalouden omaa hiilipörssiä osaksi kehitysyhteistyötä ja kansainvälisiä ilmastotalkoita.

Kun pörssin osakasviljelijä Suomessa tai Afrikassa istuttaa tai kasvattaa ilmasta hiiltä sitovaa metsää (hiilinieluja), hän saa siitä rahallisen korvauksen hiilipörssistä. Hiilipörssiä rahoittavat yritykset ja kuluttujat korvatakseen omaa ilmastojälkeään.

– Pörssi olisi markkinapaikka sidotulle ja päästetylle hiilelle. Se on nykyaikainen ja houkutteleva keino saada metsänistutuksen volyymi maapallolla kasvuun. Samalla etenkin kehitysmaissa pienviljelijöiden elämänlaatu paranisi huomattavasti, sanoo kannonkoskelainen metsäasiantuntija Jukka Kainulainen.

Hän on mukana asiantuntijakummina Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön MTK:n alaisen Food ja Forest Development Finlandin solidaarisuustyössä, jolla tuetaan kehitysmaiden maa- ja metsätaloustuottajia.

Kainulaisen mukaan kalkulaattorit käyvät kuumina, kun asiantuntijat laskevat hiilipörssin laskentamalleja. Paljonko hehtaari missäkin maassa ja millaisella kasvupaikalla sitoo hiiltä, mitkä ovat mittaustavat ja korvauskäytännöt.

Hiilipörssi ei ole uusi asia. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton hiilipörssistä voi 800 eurolla ostaa hehtaarin metsäojitukselta ennallistettavaa suota: hiilipäästäjästä tulee hiilinielu. Samoin lentokoneyhtiöt kauppaavat ilmastokompensaatioita matkustajille. Metsätalouden hiilipörssi noudattaisi suurinpiirten samaa kaavaa.

– Se on vähän kuin nykyaikaista anekauppaa. Rahalla saa ostettua ilmastosyntinsä anteeksi, Kainulainen vertaa.

 

Hiilen virroilla on Euroopan unionin päästöpörssissä hintansa. Alussa se oli 25 euroa tonnilta, välillä se kävi viidessä eurossa, nyt ilmastopuheiden kiihdyttyä tonnihinta lähentelee jo 35 euroa.

Tutkija Veli Pohjonen on laskenut, että keskimääräinen suomalaisen metsälön omistaja voisi saada 600–1 000 euroa vuodessa lisätuloa hiilen sitomisesta metsää kasvattaessaan.

– Afrikkalaisen pienviljelijän kukkarossa tämä olisi jo aivan huima summa ja varmasti lisäisi intoa metsänistuttamiseen ja metsänhoitoon, Kainulainen sanoo.

Entä sitten kun metsää kaadetaan, joutuuko metsänomistaja pörssissä maksumieheksi?

– Laskentamalli perustuu metsän nettokasvuun eli kasvusta vähennetään hakkuut. Myös kaadettavan puun käyttötarkoitus vaikuttaa: rakennuspuuksi menevä puutavara säilyttää hiilivarantonsa paljon pidempään kuin esimerkiksi sellunkeittoon menevä.

 

Keskustelu hiilinieluista pitäisi Kainulaisen mukaan laventua pelkästä metsänkasvattamisesta koko maaperän peitteisyyttä käsitteleväksi.

– Puiden lisäksi nurmi, sammaleet, mustikanvarvut ja kotipuutarhojen kukat ovat hiiliharavia. Maan peitteisenä pitäminen kaiken kaikkiaan on siis tärkeää.

Metsämiehenä hän harmittelee, että kuntta eli marjaisa metsänpohja on jäänyt vähälle puheelle. Se on hiilivarasto.

– Maanmuokkaamisessa metsänuudistuksen yhteydessä pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, ettei kunttaa rikoittaisi niin paljon kuin nykyisin.

Hän toisaalta ei pidä ajatuksesta, että avohakkuut kiellettäisiin.

– Monet eivät hoksaa sitä, ettei vanha kuusimetsä enää ole hiilinielu, vaan päästää lahoamisen myötä hiiltä ilmakehään. Kun vanha kuusimetsä uudistetaan avohakkuulla, se muuttuu nopeasti istutusten avulla takaisin hiilinieluksi, hän sanoo.

Suomi on Kainulaisen mukaan huolehtinut hyvin omasta leiviskästään hiilinielujen suhteen.

– Silti meidän keskimääräinen hiilijalanjälkemme on iso. Siksi meidän on hyvä ottaa yhä suurempaa vastuuta hiilinielujen edelleen kasvattamisesta.

Hän on Sambian ja Etiopian vierailuillaan nähnyt, että Afrikassa on iso mahdollisuus metsänkasvatuksen lisäämisessä. Siksi metsäneuvonnan kehitysyhteistyö on mitä parasta hiilinielujen kasvatustyötä.

– Metsä kyllä kasvaa ja se on nopeakasvuista. Oikea puulaji vain pitää istuttaa oikeisiin paikkoihin.

– Afrikkaan tuodaan paljon kehitystyötä, mutta yksi ongelma on, ettei kukaan koordinoi hankkeita. Tarvitaan paljon parempaa paikallista koordinaatiota, että työstä tulisi pitkäjänteisempää ja tuloksellisempaa, hän kiteyttää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .