Raiskatun asema huolettaa: "Viranomaiset eivät ymmärrä"

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen mukaan raiskauksen tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhrien oikeusturva ei aina toteudu. Esimerkiksi rikosilmoitusta tehdessä ja poliisikuulustelussa uhrilla on aina oikeus saada ilmaista oikeusapua, mutta sitä ei aina tarjota.

– Tällöin kaikki oikeudellisesti merkittävät asiat eivät aina tule esille, sanoo Tukinaisen oikeudellisen työn kehityspäällikkö Riitta Silver.

Hänen mukaansa viranomaiset eivät välttämättä osaa käsitellä uhreja riittävän hienovaraisesti. Vaikka uhrin kovistelu, väheksyntä ja syyllistäminen ovat vähentyneet vuosien saatossa, niitäkin ilmenee yhä toisinaan. Pahimmillaan rikosilmoitusta ei ole otettu lainkaan vastaan.

– Viranomaisilla ei ole ymmärrystä siitä, että uhri ei pysty aina psyykkisen tilansa vuoksi tuomaan kaikkea esiin. Hänelle pitäisi antaa aikaa, sanoo Tukinaisen kriisityön kehityspäällikkö Heli Heinjoki.

Myöskään terveydenhuollon puolella tieto ei kulje tarpeeksi hyvin.

– Uhreilla on toisinaan vaikeuksia esimerkiksi lähetteen saamisessa psykiatrille.

Yhteydenottoja jälkijunassa

Tukinaisen kriisi- ja juristipäivystyksen vuositilasto toistaa vanhastaan tutun totuuden siitä, että raiskauksen tai muun seksuaalisen hyväksikäytön uhri yleensä tuntee hyväksikäyttäjänsä. Tilastojen mukaan soittajien yleisin määrittely hyväksikäyttäjälle on muu tuttu, jonka henkilöllisyyden uhri tietää.

Usein syylliseksi nimetään myös seurustelukumppani. Täysin tuntematon tekijä on vain noin joka kymmenennessä tapauksessa.

Yleisin syy soitolle Raiskauskriisikeskukseen on raiskauksen uhriksi joutuminen.

Tukinaisen puhelinpalvelu sai viime vuonna kaikkiaan 430 ensimmäistä yhteydenottoa.

Heinjoen mukaan hyvin tyypillistä on, että vanhat kokemukset seksuaalisesta väkivallasta tulevat vasta myöhemmin ilmi.

– Jokin myöhempi kriisi pakottaa miettimään asiaa, ja yhteydenotto tulee vasta jälkijunassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.