Rakennusala keksi pyörän uudelleen: kuivat materiaalit

Suurimpien kaupunkien rakennusvalvojat ovat jo sitoutuneet uuteen toimintamalliin, jolla kosteusongelmia yritetään vähentää.

Rakennusalalla uskotaan, että maalaisjärjellä päästään pitkälle kosteusongelmien vähentämisessä. Tästä esimerkkinä ympäristöministeriö sekä kiinteistö- ja rakennusala antoivat maaliskuun puolessavälissä uuden suosituksen, jonka avulla kosteusvaurioiden syntymistä yritetään vähentää.

Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Seppälä myöntää, että tavallaan rakentamisessa on keksitty pyörä uudelleen: kosteus pidetään kurissa pitämällä kosteus poissa rakenteista ja materiaaleista.

– Pitää saada koko prosessi haltuun alusta loppuun. Kuivaketju on rakennuksille yhtä tärkeä kuin kylmäketju elintarvikkeille, Seppälä vertaa.

Suomen kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ovat jo sitoutuneet uusiin toimintapoihin tämän vuoden aikana ennakkoneuvotteluihin tulevien uudisrakennushankkeiden kanssa.

Betoniteollisuus satsaa Rakokiven kouluun

Kuivaketju10 -toimintamallin kehittäminen aloitettiin Oulussa vuonna 2013.

– Tavoitteena on, että rakennuslupia myönnettäessä kaikissa Suomen kunnissa aletaan edellyttää koko rakennusprosessin kattavaa kosteudenhallintaselvitystä, Seppälä kertoo.

Samalla rakennushanke saa riippumattoman kosteudenhallintakoordinaattorin, joka seuraa kosteudenhallintaa koko rakennusprojektin ajan.

Samantyyppistä laadunvalvontaan keskittyvää rakentamista aiotaan toteuttaa myös Lahdessa Rakokiven koulussa. Vuonna 2019 alkavalla projektilla talonrakennusteollisuus ja Betoniteollisuus ry haluavat kohentaa betonirakentamisen mainetta. Yhteistyökumppanina ovat Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC ja Lahden kaupunki.

Koulun rakentamisessa aiotaan kiinnittää huomiota sisäilmaongelmien välttämiseen. Kaikki tiedot myös dokumentoidaan, jotta niihin on helppo palata myöhemmin. Rakokiven kouluhankkeesta syntyneet hyvät käytännöt voidaan ottaa myöhemmin malliksi muissa rakennushankkeissa.

Kuluttaja hyötyy

Uusilla malleilla on merkitystä myös kuluttajalle, sillä tulevaisuudessa hän voi tarkistaa sen, miten laadukkaasti asunto tai mikä tahansa muukin rakennus on tehty. Dokumentoinnin suunnittelussa Kuivaketju10 on pisimmällä.

– Kuivaketju10 -mallia kehitetään digitaaliseen muotoon. Silloin hankkeet, jotka on toteutettu ja dokumentoitu mallin mukaan, voisivat saada rakennukselle Kuivaketju10-statuksen, Rakentamisen Laatu RALA ry:n asiantuntija Sami Saari kertoo.

Saaren mukaan statuksen voimassaoloa voisi jatkaa myös rakennuksen valmistumisen jälkeen. Statuksen uusimisen edellytyksenä olisi, että taloa käytettäisiin ja huollettaisiin rakennuksen huoltokirjassa ohjeistetulla tavalla.

Jopa puolet kosteusvaurioista ja sisäilmaongelmista aiheutuu huonosta ylläpidosta.

– Kaikkia rakennuksia pitää huoltaa, Seppälä sanoo.

Seppälän mukaan kosteusongelmien taustalla on tukku vanhoja, mutta osin myös uusia syitä.

– Asenne, huono tilaaminen, kiire ja urakoiden pilkkominen, hän luettelee.

Uuden kuivaketjun korostaminen on ollut erityisen tärkeää betoniteollisuudelle, joka on kärsinyt huonosta maineesta ja haluaa nyt imagonkohotusta.

Seppäläkin myöntää, että ongelmia ovat usein aiheuttaneet uudet materiaalit, kuten liimat, jotka eivät sovellu betonirakentamiseen.

– Kun tulee uusia aineita, ei aina tunneta, miten ne käyttäytyvät betonin kanssa. Esimerkiksi muovimattojen ja liiman keskinäiset reaktiot ovat aiheuttaneet sisäilmaongelmia.

Ongelmia on ollut myös betonissa ja betoniin ilmaantuneissa ylimääräisissä kuplissa, samoin betonin huokoistumisessa.

– Lisäaineet ja kemialliset reaktiot ovat olleet osin arvaamattomia, Seppälä kertoo.

Kosteuskoordinaattori valvoo

Pekka Seppälän mukaan Kuivaketju10- mallissa on konkreettiset, eri työvaiheisiin liittyvät toimintaohjeet tilaajalle, suunnittelijalle, urakoitsijalle ja kiinteistön käyttäjälle.

– Olennaista on kaksi asiaa: kaikki dokumentoidaan ja se, että toimintaa valvoo prosessin hyviin tunteva kosteuskoordinaattori.

Kosteuskoordinaattoreille ei ole tarjolla uutta koulutusta, vaan kelpoisuusvaatimuksena on sama kuin kyseisen hankkeen työnjohtajan kelpoisuus tai rakennusfysiikan suunnittelijaa vastaava kelpoisuus.

Lakisääteisessä laatuvastuussa kosteuskoordinaattori ei kuitenkaan ole.

Rakennustarkastusyhdistyksessä ja Ralasssa uskotaan Kuivaketju10 -toimintamallin tuovan säästöjä pidemmän päälle. Korjausvelka on 50 miljardia euroa ja se kasvaa joka vuosi. Uudetkin rakennukset kärsivät kosteusongelmista, kuten huomattiin muutama viikko sitten esimerkiksi Helsingissä Jätkäsaaren Pitsitalossa.

– Jos joku väittää, että kosteudenhallinta lisää kustannuksia, niin se ei pidä paikkaansa. Kyse on laadukkaasta rakentamisesta. Jos kustannukset kasvavat niin, ettei niihin ole varaa, se tarkoittaa että ennen ei ole tehty laadukkaasti, Seppälä sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.