Rakennusteollisuus ihmettelee puheita halpatyövoimasta

Yleissitovuus määrää, että palkat maksetaan tes:n mukaan. Rakennuttaja voi päättää aliurakoitsijoiden ketjun pituuden.

Työnantajia edustavassa Rakennusteollisuudessa ei ymmärretä halpatyövoimakeskustelua, jota monet poliitikot viljelevät. Asia nousi jälleen ajankohtaiseksi, kun eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu yli sadan kansanedustajan tekemästä lakialoitteesta, jossa ehdotetaan työvoiman saatavuusharkinnan poistamista.

– Varmasti poliitikoissa on sellaisia, jotka eivät ymmärrä tätä systeemiä, kertoo Rakennusteollisuuden työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Karin mukaan kaikilla rakennustyömailla on yleissitova työehtosopimus, ja palkat maksetaan sen perusteella. Rakennuksilla on 25 000–30 000 ulkomaista työntekijää, joista suurin osa on virolaisia. Karin mukaan heitä houkuttelee Suomeen ennen kaikkea palkka.

– Jos he ovat valmiit tulemaan kirjapalkalla ja suomalaisille maksetaan vähän enemmän. Tästähän se ero tulee, mutta tessi on meille se minimi ja sen mukaan mennään. Säännöt ovat samat, oli työntekijä suomalainen tai ulkomaalainen, tessiä noudatetaan, Kari sanoo.

Kukaan ei halua alipalkkaa

Kari korostaa, että samat säännöt koskevat myös Suomessa toimivia virolaisia rakennusfirmoja sekä villejä yrityksiä, jotka eivät ole Rakennusteollisuuden jäseniä.

– Yleissitovuus tarkoittaa, että myös ne ovat velvollisia noudattaman työehtosopimusta.

Kari jatkaa, että työntekijät eivät tietenkään halua, että jollekin maksetaan alle tes:n mukaista palkkaa. Sitä eivät liioin halua kilpailevat yritykset, koska alle tes:n maksavat yritykset saavuttaisivat paremmat aseman kilpailuissa. Myöskään pääurakoitsijat tai rakennuttajat eivät halua, että niiden työmailla paljastuu alipalkkaa maksavia yrityksiä.

Ketjun pituutta voidaan säädellä

Kari myöntää, että urakoiden ketjuttaminen on ongelma ja ketjun loppupäätä on vaikea valvoa. Suomessa on sopimusvapaus, joten joten pää- tai aliurakoitsija voi ottaa aliurakoitsijoita niin paljon kuin haluaa. Rakennuttaja voi kuitenkin säädellä ketjun pituutta ja urakkasopimuksessa sopia, että työmaalla voi olla pääurakoitsijan alla vain tietty määrä alirakoitsijatasoja. Voidaan myös sopia, että sopimuskumppanin on hyväksytettävä omat aliurakoitsijansa.

– Määräys lähtee rakennuttajasta niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Valtio ja kunnat voivat omilla työmaillaan säädellä hyvin ketjujen pituuksia, Kari sanoo.

Karin mukaan toinen puoli asiassa on se, että rakennusalan urakointi on erikoistunutta toimintaa niin kuin kaikki muukin. Jokaisessa firmassa ei osata kaikkia, joten on pakko ottaa aliurakoitsijoita.

Valvonta ei toimi nytkään

Työntekijöitä edustava Rakennusliitto vastustaa jyrkästi saatavuusharkinnan poistamista. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että lain ja työehtosopimusten mukaan kaikkien pitää noudattaa suomalaisia työehtoja, mutta käytännössä tämä ei toimi nytkään. Satavuusharkinnan poiston myötä rakennusalan palkkataso laskisi, koska se avaisi portin niiden maiden työntekijöille, joiden palkkataso ei ole lähelläkään EU-maiden tasoa.

–  Tässä saataisiin kontrolloimaton tilanne aikaiseksi ja se tarkoittaa tosi merkittävää halpatyön lisääntymistä, Harjuniemi sanoo.

Harjuniemen mukaan ongelmana on aina valvonta ja matalapalkkamaista tuodut työntekijät eivät lähde vaatimaan omia etujaan. Hänestä eduskunta tekee kohtalokaan virheen, jos se poistaa saatavuusharkinnan.

– Tämän jälkeen meillä olisi kaikista Euroopan ja OECD:n maista liberaalein työperäisen maahanmuuton politiikka. Julkinen valta luovuttaisi kokoaan harkinnan työantajille.

Työlupaa odotettava jopa vuosi

Rakennusteollisuus suhtautuu saatavuusharkinnan poistamiseen neutraalisti. Karin mukaan nykylainsäädännön kanssa voisi elää, jos se toimisi. Suurin ongelma on itse prosessi ja sen kesto.

– Se prosessi, että saat työluvan, se on vaatinut surkuteltavan pitkän ajan, jossakin Ely:ssä jopa keskimäärin 20 viikkoa. Ja on tapauksia, jossa se kestää vuodenkin. Siinä ei ole mitään järkeä, Kari sanoo ja korostaa, että työluvan tai hylkäävän päätöksen pitäisi hoitua viikossa.

Karin mielestä Rakennusliitto näkee saatavuusharkinnan poistamisessa kauhukuvia, jossa työvoimaa ryhdytään tuomaan Suomeen. Hän myöntää, että riski on olemassa.

– Meillä on kuitenkin harmaan talouden torjunnan puolella ehkä maailman tiukin valvonta, joka on omiaan vähentämään väärinkäyttäjien kiinnostusta.

Kari huomauttaa, että alalla on 15 000 työtöntä, ja silti on koko ajan pulaa työntekijöistä. Harjuniemi kiistää työntekijätason kovan pulan ja sanoo, että pulaa on lähinnä työmaamestareista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .