Raportti: Ilmastorahoituksella kiire, leikkaukset vähentäneet Suomen vaikutusvaltaa

Ilmastonmuutos pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon Suomen kehityspolitiikassa, todetaan tänään torstaina julkaistussa kehityspolitiikan tulosraportissa.

Raportin mukaan kehitysyhteistyössä ilmastotoimiin suunnattuja varoja tulisi lisätä.

– Tehostettujen ilmastotoimien tarve on todellinen ja kiireellinen, raportissa painotetaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä tai siihen sopeutuminen oli päätavoitteena 11 prosentissa ja merkittävänä osatavoitteena 27 prosentissa tällä hallituskaudella tehdyistä kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä.

– Emme ole olleet riittävän hyviä integroimaan ilmastonmuutosta meidän kaikkeen toimintaamme, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Satu Santala toteaa.

Santalan mukaan ulkoministeriössä on jo valmisteilla uusi ohjeistus siitä, että ilmastonmuutos on huomioitava kaikessa kehitysyhteistyössä.

– Se on yksi esimerkki siitä, mitä raportti nosti pintaan ja mihin ollaan jo puuttumassa, Santala sanoo.

Hän arvioi, että osin kyse on aliraportoinnista eli siitä, ettei ilmastonmuutosnäkökantaa ole kirjattu ylös jossain hankkeessa, vaikka sitä olisi pohdittu.

Esimerkiksi rakennushankkeissa tulee huomioida myös rakentamisen hiilijalanjälki ja vesihankkeissa se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevina vuosina vedensaantiin.

Ilmastorahoitusta tarpeen nostaa

Raportissa todetaan, että tehdyt leikkaukset kehitysyhteistyön rahoitukseen näkyvät myös ilmastonmuutokseen liittyvissä hankkeissa.

– Suomi on ollut kokoaan suurempi ilmastotoimija, mutta viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet Suomen politiikan uskottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, raportissa todetaan.

Hallitus päätti vuonna 2016 leikata kehitysyhteistyön määrärahoja noin 200 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kehitysyhteistyöhön on kaiken kaikkiaan varattu valtion talousarviossa 886 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoimaa varsinaista kehitysyhteistyötä on 544 miljoonaa euroa.

– Meidän suora ilmastorahoituksemme on myös laskenut viime vuosina näiden leikkausten myötä. Se täytyisi ehdottomasti korjata korkeammalle tasolle tulevaisuudessa, Satu Santala toteaa.

Myös Suomen ilmastopolitiikan johdonmukaisuudessa on raportin mukaan parantamisen varaa.

Samaan aikaan kun Suomi on mukana kansainvälisessä fossiilisten polttoaineiden haitallisista tuista luopumista ajavassa ryhmässä, valtio tukee kotimaassa fossiilisten polttoaineiden käyttöä verohuojennuksilla.

Suomi oli rakentamassa päästökauppajärjestelmää Kiinaan

Vaikka ilmastonmuutoksen huomioimisessa on raportin mukaan parantamisen varaa, Suomi on osallistunut onnistuneisiinkin hankkeisiin.

Raportin mukaan Suomi on esimerkiksi ollut kehittämässä maailman suurinta päästökauppajärjestelmää Kiinassa ja hiiliveron toimeenpanoa Etelä-Afrikassa.

Suomi rahoittaa myös erilaisia ilmastorahastoja, joilla muun muassa edistetään uusiutuvaa energiaa Afrikassa ja autetaan ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Satu Santala korostaa, että ilmastonmuutos on tärkeää huomioida myös siksi, että jo saavutetut kehitysyhteistyötulokset säilyisivät.

– Jos katsotaan tästä eteenpäin, on tärkeää huomata se, että ilmastonmuutos ja konfliktit voivat viedä nopeastikin saatuja kehitystuloksia taaksepäin. Ne ovat isoja uhkia globaalille vakaudelle ja kaikkien hyvinvoinnille, Santala sanoo.

Raportissa laskettu tuloksia yhteen ensimmäistä kertaa

Torstaina julkaistuun ulkoministeriön kehityspolitiikan tulosraporttiin on ensimmäistä kertaa koottu yhteen Suomen kehityspolitiikan tuloksia eri toiminnoista.

Suomi tekee kehityspolitiikkaa monella tasolla: muun muassa kahdenvälisesti suoraan tietyn maan kanssa ja osana kansainvälisiä järjestöjä kuten YK:ta.

Aiemmin kehitysyhteistyön tuloksista on raportoitu hankkeittain, mutta kokonaiskuvaa antavaa tulosraporttia ei ole tehty.

Ulkoministeriö laati viimeksi eduskunnalle raportin kehityspolitiikasta vuonna 2014. Tuolloin raportissa ennen kaikkea kuvailtiin sitä, millaista kehityspolitiikkaa Suomi toteuttaa. Eduskunta edellytti, että seuraavassa raportissa mukana on oltava tarkempia tietoja toiminnan tuloksista.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .