Raportti: USA:n pitää tukea myös Suomen puolustuskykyä Itämerellä

Puolustusyhteistyö Itämeren alueella parantaa Baltian maiden haavoittuvaa asemaa, Atlantic Councilin raportissa todetaan.

Yhdysvaltain ja puolustusliitto Naton tärkeimpiä tehtäviä Itämerellä on luoda uskottava pelote ja puolustus Baltian Nato-jäsenille, ja tässä työssä on vahvistettava yhteistyötä ja puolustuskalustoa myös Naton läheisten yhteistyömaiden Suomen ja Ruotsin kanssa, ajatuspaja Atlantic Councilin tuoreessa raportissa todetaan.

Raportin mukaan Baltian maat ovat Naton haavoittuvimpia jäseniä, eivätkä ne yksin pystyisi vastaamaan Venäjän uhkaan Itämerellä. Jo nyt määrätietoisesti kykyjään käyttävä ja kehittävä Venäjä pystyy raportin mukaan käyttämään merkittävää voimaa Itämeren alueella, ja Baltian maiden strateginen väijyttäminen tai saartaminen voisi kriisitilanteessa asettaa Naton yhtenäisyyden koetukselle.

Itämeren alueen mailla on kuitenkin itsellään sellaisia sotilaallisia kykyjä, jotka helpottavat turvallisuustasapainon ylläpitämistä Venäjän kanssa. Sellaisia ovat esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Norjan, Puolan ja Suomen ilmavoimat ja merivoimat, Ruotsin ja Puolan sukellusvenelaivastot ja kehittyvä ilmasta-maahan-iskukyky. Sen sijaan esimerkiksi ilmatorjunnassa on puutteita, samoin tutkavalvonnan koordinaatiossa ja yleisesti kaluston ja miehistön määrässä, raportissa todetaan.

Itämeren turvallisuustilanteen parantamiseksi Yhdysvaltain pitäisi raportin mukaan tukea Itämeren maiden puolustuskyvyn vahvistamista huipputeknologialla ja esimerkiksi elektronisen sodankäynnin kykyjä kehittämällä.

Yhdysvaltain pitää myös jatkuvasti osoittaa tukeaan ja haluaan osallistua Itämeren maiden puolustukseen ja kehitykseen. Ruotsin ja Suomen tapauksessa Yhdysvaltain pitää tukea maiden mahdollista halua liittyä Natoon ja edesauttaa maiden asemaa Naton liittolaisina järjestön sisällä. Yhdysvaltain pitäisi ottaa myös merkittävä rooli Itämeren maiden puolustusyhteistyön kehittämisessä, raportti sanoo.

Raportin on julkaissut Atlantic Councilin Brent Scowcroft -tutkimuskeskus.

Lähde: Atlantic Council