Ratikka myös Jyväskylään? Kaupunki tilaa laajan raitiotieselvityksen konsulttiyhtiöltä

Jyväskylän kaupunki tilaa Duo­raitiotie-selvityksen yhteistyössä Keski-Suomen liiton, ely-keskuksen, Äänekosken, Laukaan ja Muuramen kuntien kanssa. Toimeksiannon tarkoituksena on selvittää, voidaanko raideliikenteen tehostamisella ja uudelleen järjestämisellä edistää työmatka- ja henkilöliikennettä nykyistä rataverkkoa hyödyntäen tai jopa laajentaen.

Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia ulottaa raitiotie Jyväs­kylän keskustaan, yliopistoalueelle ja aina Keski-Suomen keskussairaalalle asti.

– Selvityksellä haetaan tietoa, löytyykö tältä alueelta potentiaalia raideliikenteen lisäämiseen hyödyntämällä olemassa olevaa valtakunnan verkkoa ja mahdollista lisärakentamista, kertoo Jyväs­kylän kaupungin joukkoliikenne­insinööri Ari Tuovinen.

Duoraitiotie tarkoittaa, että raide­leveys lisäraiteilla olisi sama kuin junaliikenteen valtakunnan raiteilla.

– Se mahdollistaisi sen, että samalla vaunulla pystyttäisiin ajamaan sekä valtion radalla että katuverkkoon rakennettavalla raitio­tiellä, kertoo Jyväskylän kaupungin liikenneinsinööri Timo Vuoriainen.

Jyväskylän oma ratikkalinja on silti hieman vielä haaveajattelun asteella.

– Mutta sen me tiedämme, että uuden sairaalan alue, Kukkula ja Hippos2020 muodostuvat alueiksi, joissa tulee olemaan paljon liikennettä, sanoo Tuovinen.

Kysymyksiä ovat, miten tullaan pärjäämään nykyisellä katu­verkolla ja miten joukkoliikennettä pitäisi kehittää. Joukkoliikennettä sinänsä pitäisi kuitenkin pyrkiä lisäämään.

– Eli onko tämä raitiotie vaihtoehto viedä sitä eteen päin, sanoo Tuovinen.

Selvitys ei keskity pelkästään Jyväskylän keskustaan, vaan myös muiden suuntien, kuten Vaajakosken, Muuramen ja Kangaslammen mahdollisuuksista halutaan tietoa. Tilattuun selvitystyöhön sisältyy niin ikään raideliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen Jyväskylä–Lievestuore -välillä ja Jyväskylä–Äänekoski -välillä.

Selvitys käynnistyy tänä kesänä ja valmistuu vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen sitä käsitellään muun muassa kuntien luottamuselimissä.

Proxion Oy on raideliikenteen suunnitteluun ja vaativiin erikoishankkeisiin keskittynyt konserni, joka on ollut mukana muun muassa Matinkylä–Espoonlahti Metro -hankkeen suunnittelussa ja Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisen suunnittelussa. Jyväskylän kaupungin ja yhteistyökumppaneiden tilaaman suunnittelutyön kokonaishinta on 36 000 euroa, josta kaupungin osuus on 16 500 euroa.

– Proxion tekee paljon töitä myös Liikennevirastolle, joten asiantuntemusta varmasti löytyy, sanoo Vuoriainen.

Raitiovaunuliikenne on Suomessa kokemassa uutta tuloa. Tampereen kaupunkiraitiotien rakentaminen on jo vauhdissa ja valmistuu tavoitteen mukaan alkuvuodesta 2021. Rakentaminen maksaa noin 300 miljoonaa euroa. Myös Turku suunnittelee pikaraitiotietä ja Oulun uudessa yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan raideliikenteen lisäämiseen kasvavan asukasluvun myötä. Helsingissä raitioliikenne alkoi 1891 hevosvetoisena.

 

Kunnissa ei vielä pidätetä henkeä

Laukaan kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä pitää selvitystä tarpeellisena. Radan saavutettavuus on hyvä, koska se kulkee aivan asutuksen vieressä.

– Rataan investoitiin Äänekosken biotuotetehtaan takia 90 miljoonaa euroa, ja nyt siinä kulkee muutama tavarajuna vuorokaudessa. On syytä selvittää, voisiko raidetta käyttää myös muuhun liikenteeseen, Kiiskilä sanoi.

Raideliikenteestä on tehty myös aloitteita ja siitä on kyselty.

– Selvää on, että jos hanke toteutuu, se tietää laituri- ja pysäkki-investointeja, mutta mielenkiinnolla odotamme selvityksen tuloksia, Kiiskilä sanoo.

Raideliikenne voisi hyvinkin houkutella työmatkalaisia Jyväskylän ja Muuramen välillä, vaikkei ajomatka autollakaan kauan kestä. Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho muistuttaa, että suuri osa kuntalaisista asuu kävelymatkan päässä raiteista.

Raideliikenteen houkuttelevuutta lisää se, että ei tarvitsisi huolehtia auton pysäköinnistä Jyväskylässä.

– Ylipäätään se, että junat voisivat pysähtyä Muuramessa, olisi meille iso etu, Ranta-aho sanoi.

Äänekoskella ei järin suurin odotuksin selvityksen tulosta odoteta. Kaupunginjohtaja Matti Tuonosen mukaan toteutuakseen hanke tarvitsisi lakimuutoksenkin, koska operaattori olisi joku muu kuin VR. Myös keväällä julkistettu selvitys henkilöliikenteen palauttamisesta Äänekosken ja Jyväskylän välille latisti haaveita.

– Ilman muuta teemme silti kaikkemme, että henkilöliikennettä saataisiin takaisin tavalla tai toisella, Tuononen sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .