Rauhanturvaajien tarve toi rekrytointipaineita – kova kysyntä jääkäritason tehtäville

Kasvanut tarve rauhanturvaajille eri operaatioissa aiheuttaa Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa rekrytointipaineita. Suurimmat sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot Libanonissa ja Irakissa kattavat yli 80 prosenttia Suomen osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomen kansainväliseen valmiusjoukkoon haettiin varusmiehiä syksyllä jo toista kertaa. Lisäksi reserviläisille on käynnissä jatkuva haku kriisinhallintatehtäviin. Taustalla on ollut se, että kansainvälisiin operaatioihin kuten Libanoniin osallistuminen on kasvanut määrällisesti.

– Tällä hetkellä on kova kysyntä jääkäritason tehtäville. Ei tarvita välttämättä aina erityisosaamista, vaan hyvä varusmieskoulutus sopivalta alalta. Hyvän sotilaallisen koulutuksen saaneelle reserviläisille on aika kova kysyntä, kertoo tiedottaja Markus Malila Porin prikaatista.

Malila muistuttaa, että varusmiespalvelus valmiusjoukoissa ei ole ainut tapa hakea kansainvälisiin tehtäviin. Aina ei myöskään voida valmistautua etukäteen siihen, minkälaista osaamista haetaan, jos pyyntö tulee yllättäen niin kuin Libanonin suhteen kävi viime keväänä.

Suomi ei lähde operaatioihin yksin vaan osana kansainvälisiä joukkoja, jotka kootaan monista eri maista.

– Monesti saatetaan hakea sotilastehtäviin jonkinlaista erikoisosaamista. Osaamisvaatimuksia voi olla monenlaisia, tarvitaan esimerkiksi tietynlaisia ajolupia tai osaamista tiettyjen asejärjestelmien käyttöön, Malila sanoo.

– Aina pitää katsoa, millaisia sotilaita operaatioihin pyydetään ja onko meillä tarjota sellaisia kykyjä. Myös rahoitus pitää katsoa, sillä etukäteen on budjetoitu vain ne operaatiot, joihin osallistumisesta on sovittu, turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen ulkoministeriöstä sanoo.

Libanonille jatkoa 2019?

Kaikki uusi osallistuminen rauhanturvaamiseen tehdään lisäbudjetin kautta. Suomi osallistuu tällä hetkellä 11 sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon yhteensä noin 500 sotilaalla. Tänä vuonna sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen menojen arvioidaan olevan noin 110,3 miljoonaa euroa ja ensi vuodelle on budjetoitu yhteensä noin 109,6 miljoonaa euroa.

– Kriisejä ei voi ennakoida, se on mahdotonta. Ja sama koskee kriisinhallintaoperaatioita, Kinnunen sanoo.

Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta on pidetty tärkeänä osallistumista yhteen suureen operaatioon kerrallaan. Ulkoasiainvaliokunnassa käsitellyssä muistiossa pidetään perusteltuna, että Suomi jatkaisi osallistumista Libanonissa UNIFIL-operaatiossa myös nykyisten mandaattien päättyessä ensi vuonna.

– Nyt selvitetään eri mahdollisuuksia jatkaa osallistumista vuoden 2018 jälkeen vähintään yhden komppanian kokoisella joukolla. Mahdollisesta jatko-osallistumisesta tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukainen päätös aikanaan, Kinnunen muistuttaa.

Afganistan ja Ukraina?

Ulkoministeriössä odotetaan parhaillaan pyyntöä lisäjoukoista Afganistaniin Nato-johtoiseen operaatioon. Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs kertoi torstaina uutistoimisto AFP:lle, että Yhdysvallat lähettää runsaat 3 000 sotilasta Afganistaniin Talibanin vastaiseen sotaan. Muilta Natoon kuuluvilta mailta pyydetään noin tuhatta sotilasta. Suomikin Naton kumppanimaana saanee pyynnön lisäjoukoista.

– Pyyntöä on odotettu jo jonkin aikaa, mutta mitään selkeää aikatauluahan tälle ei ole, poliittisen osaston apulaispäällikkö Timo Kantola ulkoministeriöstä kertoo.

Kantola ei halua arvioida, kuinka paljon lisäjoukkoja Suomelta voitaisiin pyytää ja minkälaisiin tehtäviin. Nykyinen mandaatti koskee 40:tä sotilasta ja jos joukkoja lisättäisiin, se vaatisi poliittisen päätöksen.

– Määrät ja tehtävät täsmentyvät, kun konkreettinen pyyntö tulee.

Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti äskettäin, että kansainvälisiä joukkoja voisi tulla turvaamaan Etyjin tarkkailijoita Itä-Ukrainassa.

Putinin mukaan aseelliset rauhanturvaajat voisivat toimia tarkkailijoiden turvana vain osapuolten välisellä tulitaukolinjalla. Ukrainan mielestä rauhanturvaajien pitäisi voida toimia koko Itä-Ukrainan alueelle, ei vain tulitaukolinjalla.

Konflikti keskellä Eurooppaa heijastuu myös Suomeen. Suomella on Ukrainassa tällä hetkellä vajaat 30 siviilikriisinhallinnan asiantuntijaa.

Kinnunen uskoo, että Suomella olisi halua lähteä YK:n mandaatin alla rauhanturvaoperaatioon Ukrainaan, mikäli sellainen saataisiin aikaiseksi.

– Jos saataisiin sovittua sellainen ratkaisu, joka myös Ukrainalle sopii ja perustettaisiin sitä tukemaan YK:n rauhanturvaoperaatio, niin uskoisin Suomella olevan halua lähteä siihen mukaan. Mutta tämä on puhdasta spekulaatiota. Sen aika voi olla vielä kaukana, ja ratkaisut tehdään sotilaallisen kriisinhallintalain mukaisesti.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .