Rauhanturvaamisen suosio laskenut tuhansilla

Sotilaalliset kriisinhallintatehtävät kiinnostavat yhä harvempia. Rauhanturvaajaksi haki Suomessa viime vuonna noin 1 900 henkeä. 1990-luvun alussa hakijoita oli enimmillään 11 000 vuodessa ja vuonna 1998 vielä noin 5 600.

- Hakijoiden määrä on laskenut tasaisesti muutamia satoja per vuosi. Siviilipuolella menee kotimaassa kohtuullisen hyvin, joten kriisinhallintatehtävien palkkaustaso ja muut palvelussuhteen ehdot eivät ole tarpeeksi houkuttelevia, kertoo osastoupseeri, luutnantti Pasi Kaunisharju Porin prikaatista. Porin prikaati vastaa suomalaisten kriisinhallintajoukkojen kouluttamisesta ja toimii joukkojen kansallisena johtoesikuntana.

- Kiinnostusta on vähentänyt myös autoverotuksen muutos. Muuttoauton hankinta palvelusaikana ei ole enää yhtä kannattavaa kuin varhaisempina vuosina.

Rauhanturvaajaksi voi päästä lähettämällä hakemuksen suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen Porin Prikaatiin. Asepalvelus Suomen Kansainvälisessä Valmiusjoukkokoulutuksessa edesauttaa pääsyä. Siviilikriisinhallintatehtäviin haetaan Kuopiossa sijaitsevan Kriisinhallintakeskuksen kautta.

Naishakijoita enää alle sata

Naiset saattoivat hakea rauhanturvatehtäviin ensimmäisen kerran vuonna 1991, ja silloin kiinnostuneita oli lähes 4 000. Tuhannen raja alitettiin vuonna 1998. Viime vuonna naisten hakemuksia saapui alle sata.

- Naishakijoiden määrää on verottanut se, että heiltä alettiin vaatia vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamista vuonna 1995 ja mielenkiinto vapaaehtoiseen palvelukseen on laantunut, Kaunisharju arvioi. Toimintavalmiuteen hyväksytään toki myös naisia, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asepalvelusta, mutta kyse on silloin erityistehtävistä.

Kaunisharju kertoo, että hakijamäärien lasku huolestuttaa.

- Kaipaamme laajempaa pohjaa, jotta saamme oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin. Toistaiseksi tehtävät on saatu täytettyä, paitsi että lääkäreistä on pulaa.

Viime vuoden 1 900 hakijasta toimintavalmiuteen hyväksyttiin noin 1 550.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Holma yllättyi tiedosta, että hakijamäärä on laskenut. Hän arvioi syiksi tietokatkoa ja nykytehtävien vaativuutta.

- Saattaa olla käsitys, että rauhanturvaajaksi on vaikeampi päästä, jos ei ole suorittanut kansainvälistä palvelusta varusmiesaikana. Se ei ole totuus. Lisäksi operaatiot ovat yhä vaativampia. Rauhanturvaaja saattaa olla maalitaulu. Haluamme seurata, saavatko kaikki riittävän koulutuksen tehtäviä varten.

Suomi osallistui rauhanturvaamiseen ensimmäisen kerran vuonna 1956 Suezilla. Sen jälkeen maamme on osallistunut 31 operaatioon runsaalla 49 000 lähdöllä. Jotkut ovat palvelleet useassa tehtävässä. Naisia palvelleista on yli 460. Surmansa palveluksen aikana on saanut tähän mennessä 47 suomalaista - heistä 16 palvelusta suorittaessaan.

Tällä hetkellä rauhanturvatehtävissä toimii yhdeksässä operaatiossa alle 700 suomalaista. Eniten heitä on Nato-operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa. Lain mukaan rauhanturvaamistehtävissä voi palvella kerralla enintään 2 000 suomalaista.