Reilu matkaaja tunnustaa lentävänsä – Suomesta on vaikea päästä muutoin maailmalle

Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja Mia Halmén pitää lähi- ja luonto-matkailusta.

Mia Halménin, 28, viimeisin matka suuntautui Turun saaristoon, jossa hän pyöräili Saariston rengastien reitin. Halménin suosikkimatkakohteita ovat myös hänen kotikaupunkinsa Helsinki sekä Ahvenanmaa ja Lappi luontokohteineen ja kansallispuistoineen.

Ulkomaille matkustaessaan hän menee enimmäkseen Eurooppaan. Aasiassa tai muilla kaukomatkoilla hän käy vain harvoin.

Halmén on töissä matkailualalla sisältöasiantuntijana ja opettaa matkailua ammattikorkeakoulussa. Hän on myös Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtaja.

Minimoidaan haitalliset ja maksimoidaan hyödylliset vaikutukset

Reilussa matkailussa huomioidaan matkailun taloudelliset -, sosiaaliset - ja ympäristövaikutukset. Reilu matkaaja voi lähtökohtaisesti matkustaa minne tahansa, kunhan hän maksimoi matkailun myönteiset vaikutukset ja minimoi kielteiset. Se vaatii tiedon hankkimista matkakohteesta etukäteen.

– Reilu matkustaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käytetään paikallisia hotelleja ja ravintoloita isojen ketjujen sijaan, ja hankitaan paikallisia tuotteita esimerkiksi matkamuistoiksi. Matkakohteessa säästetään energiaa ja vettä ja tuotetaan jätettä mahdollisimman vähän. Paikallisia ihmisiä ja heidän kulttuuriaan kunnioitetaan, ja varotaan lisäämästä matkakohteen sosiaalisia ongelmia, luettelee Halmén.

Juuri tätä Halmén matkoillaan tekee. Hän yöpyy majataloissa tai hostelleissa ja käy syömässä paikallisten omistamissa ravintoloissa. Hän ei anna rahaa kerjääville lapsille.

– Kerjäävien lasten takana on ammattimaisesti toimivia aikuisia, joille rahat päätyvät. Jos lapset saavat rahaa kerjäämällä, he eivät ehkä ikinä pääse esimerkiksi kouluun, sanoo Halmén.

Suomesta vaikea päästä pois lentämättä

Yhden synnin Halmén kuitenkin paljastaa: lentämisen. Kun matkustaa paljon, myös lentää paljon. Se tuottaa runsaasti ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia.

– Lentäminen on ongelma, koska Suomesta on aika vaikea matkustaa muutoin ulkomaille.

Halmén kuitenkin valitsee aina jos mahdollista suorat lennot kohteeseen, eikä hän juurikaan tee kaukomatkoja.

– Lentämisessä eniten päästöjä syntyy nousuissa. Tällöin suora lento on parempi vaihtoehto kuin monesti edullisempi lentojen reitittäminen. Kaukomatkoille kannattaisi mennä pitemmäksi ajaksi, jottei samaan kohteeseen olisi tarvetta lentää uudestaan.

Halmén on kiertänyt myös kuormittuneet matkakohteet kuten Venetsian, Barcelonan ja Islannin.

– Näissä kohteissa vältän matkustamista ruuhkaisimpaan aikaan, enkä käytä kodinvuokrauspalveluja, kuten Airbnb:tä. Kuormittuneissa kohteissa paikalliset kärsivät, kun asunnot vuokrataan matkailijoille, eikä paikallisilla ole niihin enää varaa.

– Islannissa kävin viimeksi vuonna 2014, ja mietin jo silloin, kannattaako täällä enää olla. Matkailun kestämätön kasvu alkoi näkyä alueen luonnossa.

Lapissa kestävä matkailu otettava vakavasti

Lapissakin Halmén matkustaa kiivaimman sesongin ulkopuolella. Lapista hän on huolissaan.

– Viimeistään nyt matkailun kestävyys Lapissa on otettava vakavasti. Teen paljon yhteistyötä eri matkailuorganisaatioiden kanssa, ja siellä jo kädet savessa tehdään töitä ongelmien ehkäisemiseksi.

Kun yhä suurempi määrä aasialaisia matkustaa heille eksoottiseen Lapin-talveen, törmäävät kulttuurit ja tavat. Matkailijat tahtomattaankin loukkaavat paikallisten yksityisyyttä loputtomalla valokuvaamisellaan, ja heillä on vaikeuksia ymmärtää, miten kohdata esimerkiksi poroja. Roskatkin lentävät helposti arktiseen luontoon.

– Nyt on rohkeasti tartuttava matkailijoiden kouluttamiseen, kannustaa Halmén.

Sitä Reilun matkailun yhdistys tekee suomalaisille, sillä reilu matkailu ei ole vielä valtavirtaa.

– Omassa somekuplassani kaikki tietysti ovat reiluja matkailijoita, Halmén naurahtaa mutta myöntää, että suuri osa suomalaisista etsii edelleen ensisijaisesti edullisia matkakohteita.

Reilu matkailu on kuitenkin nouseva trendi, ja sitä ruokkivat muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja merien muovijäteongelmasta.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .