Remontin alla olevassa Saunakylässä pääsee syksyllä löylyihin kahteen eri saunaan

Juokslahden saunakylän saunojen kunnostus etenee, ja ennen syksyä saadaan kaksi saunaa auki.

Kunnostuksen alla on jälleen uusia saunoja, ja tänä viikonloppuna niitä laitetaan kuntoon urakalla, kun paikalle on saapunut saunakylää kunnostavan Suomen Saunakulttuuri ry:n lisäksi kahden muun yhdistyksen jäseniä Virosta saakka. Talkooapua saatiin suomalaista perinnekulttuuria vaalivasta Taivaannaula ry:stä ja virolaisesta luonnonuskontoyhdistyksestä Maavalla Kodasta.

– Saunakylä kiinnostaa, sillä virolaiset savusaunat ovat olleet samankaltaisia kuin suomalaiset. Savusaunat yhdistävät kaikkia suomalais-ugrilaisia kansoja, kertoo Kalle Eller Maavalla Kodasta.

Sauna on tärkeä osa Suomen historiaa.

– Ihminen syntyy saunassa, peseytyy siellä, ja hänet myös pestään kuoleman jälkeen saunassa. Saunan ympärille on syntynyt myös ammattikuntia, kuten parantajat ja kupparit, Heidi Huhtamella Taivaannaulasta sanoo.

Rasinkankaan sauna vihitään käyttöön viikonloppuna erilaisten loitsujen, saunalaulujen ja perinteiden saattelemana. Pian valmistuu myös Vallius-niminen sauna.

– Saunoja on tarkoitus saada ajan kanssa saunomiskuntoisiksi reilu kymmenkunta, kertoo Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtaja Saija Silen.

Rakentamisessa ollaan osin sään armoilla. Kesän paahde on lyhentänyt yhtämittaista työskentelyaikaa.

– Myös oikeanlaisten materiaalien etsimiseen menee oma aikansa, Silen sanoo.

Saunakylä kiinnostaa suomalaisten lisäksi myös turisteja. Silen arvioi, että ulkomaalaisia vierailijoita on käynyt paikalla tänä vuonna jo yli 50.

– Sauna tosiaan yhdistää yli rajojen.

Jokaisella 23:lla saunakylän saunalla on oma tarinansa. Ne kertovat, kuinka eri puolilla Suomea on eletty ja asuttu.

Yksi ehkä kiintoisimmista työn alla olevista saunoista on toisen maailmansodan aikana rintamalinjalla rakennettu korsusauna. Silen kuvaa saunan olleen tärkeä myös rintamalla olleille sotilaille sodan kauheuden keskellä.

– Muutamien sotamuistelmien mukaan pimeässä saunassa on ollut turvallinen tuntu, kun tuoksu, lämpö ja tunnelma on ollut samankaltainen kuin kotona. Lisäksi siellä on päästy eroon täistä ja luteista sekä liasta, jolloin yleiskunto on säilynyt parempana, Silen kertoo.

Saunakylään rakentuu myös Siparilan sauna, joka on maakuopan sisällä.

– Muuramessa Siparila on ollut monen kävijän mieleen. Siellä on kosteaa ja hyvä hengittää, Silen kertoo.

Työ saunakylässä jatkuu.

– Visionamme on, että kylästä saataisiin aikanaan ympärivuotinen paikka, vaikka saunominen painottuukin kesään. Esimerkiksi joulusaunan haluamme lämmittää.

Talkoolaiset ovat saaneet tukea Jämsän kaupungilta, ja apuna on tänä vuonna ollut taitavia tukityöllistettyjä tekijöitä. Heistä on ollut suuri apu yhdistykselle, sanoo Silen.

– Yhdessä kesän aikana on tehty hirsien kengitystä ja muitakin korjauksia. Tämän talkooleirin myötä saimme työskennellä yhdessä eri yhdistysten kanssa sekä jakaa kokemuksia ja osaamista saunaperinteen äärellä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .