Reppu selkään ja retkelle vaikka vain päiväksi – lue tästä vinkit Keski-Suomen kansallispuistoihin

Jos juhannuksena tekee mieli lähteä tutustumaan Keski-Suomen kansallispuistoihin, on yksi vaihtoehto Pyhä-Häkki Saarijärvellä. Eteläisen Suomen huomattavampana ikimetsänä tunnettu puisto sopii lyhyiden reittiensä vuoksi lyhyelle päiväretkelle. Ei muuta kuin reppu selkään ja autonnokka kohti kansallispuistoa!

Pyhä-Häkkiin on helppo löytää seuraamalla opasteita Saarijärven keskustasta. Parinkymmenen kilometrin jälkeen ei voi olla huomaamatta saapuneensa kansallispuiston alueelle, kun ikkunasta alkaa vilistä vanha metsä. Ruuhkaiselta ei vaikuta: parkkipaikalla on aurinkoisena aamupäivänä viisi autoa.

Opastaulusta valikoituu oranssi 3,2 kilometrin Mastomäen rengasreitti. Selkeästi merkittyä polkua on helppo kulkea. Minne vain katseensa kääntää, näkee harmaita kelopuita.

 

Mäntyjä päällystää kilpikaarna, joka suojaa puita jopa metsäpaloilta. Männikköjen keski-ikä on yli 250 vuotta. Polun varrelta voi bongata yhden kansallispuiston nähtävyyksistä, Uuden ison puun, joka on syntynyt vuonna 1641.

Vuonna 1518 kasvunsa aloittaneen Vanhan ison puun löytää tekemällä pienen poikkeaman Kotajärven rengasreitille. Kelottuneen puun 288 senttimetrin ympärysmittaista runkoa halatessa sormenpäät vain pilkistävät toiselta puolelta.

 

Metsässä patikoivat myös jyväskyläläinen Tero Klinga ja müncheniläinen Saki Yokoyama, joiden tie vei ystävän luota Saarijärveltä yöksi Pyhä-Häkkiin.

– Täällä on oikeata metsää. Tänne voi ajaa ihminen 200 kilometriä ja mielestään nähdä metsää ympärillään, mutta sitten kun tulee kansallispuistoon, maisema muuttuu ihan toiseksi, Klinga sanoo.

Molemmat ovat vierailleet puistossa aiemminkin. Kaikki luonnossa on kaksikosta hienoa, mutta Yokoyamasta tällä kertaa parasta oli kokea suo ensimmäistä kertaa. Pyhä-Häkki tuntuu hyvin rauhalliselta ja hiljaiselta.

– Jos menet kansallispuistoon Saksassa, tapaat melkein koko ajan ihmisiä. Täällä sinulla on kuin oma yksityinen kansallispuistosi.

Retkeilijät jatkavat matkaansa ja poikkeamme polulta piipahtamaan vielä Kotajärven rannassa. Järvelle vie murskeesta tehty polku, jota ympäröi joka puolelta suo. Suopursut tuoksuvat. Ja näkyikö tuolla kuukkeli?

Autolle palatessamme huomaamme, että taisi näkyä, koska opastaulun mukaan eteläisessä Suomessa taantuva lintu pesii vielä kansallispuiston metsissä. Paljon koettavaa jää vielä seuraaville reissuille.

 

Pyhä-Häkin kansallispuisto on yksi Keski-Suomen viidestä kansallispuistosta.

– Pyhä-Häkki on vähän kuin satumetsä, kuvailee Metsähallituksen asiakaspalvelupäällikkö Sari Airas.

Airaksen mukaan kansallispuisto sopii hyvin koko perheen retkille.

Muut maakunnan puistot ovat Isojärvi, Leivonmäki, Salamajärvi ja Etelä-Konnevesi. Kaikkien kävijäluvut ovat kasvaneet viime vuosina. Eniten retkeilijöitä kävi viime vuonna Etelä-Konneveden kansallispuistossa, jonne tehtiin reilut 33 000 käyntiä. Edelliseen vuoteen verrattuna se oli 12 prosenttia enemmän.

– Se on monipuolinen ja kaunis puisto, jossa on hyvä yhdistelmä sekä vuoria että järviä, Airas kuvailee.

Etelä-Konnevesi on vesistömatkailukohde, jossa yrittäjät vievät kävijöitä risteilyille kansallispuiston saariin ja josta löytyy paljon melontareittejä.

Retkeilijä voi nähdä matkallaan kansallispuiston tunnuslinnun kalasääsken. Edistyneemmille on tarjolla myös Kolmen vuoren vaellus -reitti, johon kannattaa varata aikaa. Vuori-Kalajan alueella pääsee liikkumaan pyörätuolilla.

Juhannukselta alkaa kansallispuistojen sesonki

Pyhä-Häkin kansallispuiston lisäksi Keski-Suomella on tarjottavana eteläisen Suomen suurin suoerämaa. Se löytyy Salamajärveltä.

– Pidemmillä reiteillä ei välttämättä tule edes paljon väkeä vastaan. Siellä on myös upeat vuokratuvat. Se on kuin mini-Lappi, voisi sanoa, Airas kuvaa.

Salamajärvelle avattiin juuri Koirasalmen uusi esteetön reitti. Koirasalmella on myös esteetön nuotiopaikka ja kahvila.

Isojärven kansallispuisto puolestaan sijaitsee helposti saavutettavalla paikalla Jyväskylän ja Tampereen puolivälissä. Retkeilijä näkee puistossa metsäisiä vuorimaita, järviluontoa ja kauniita niittyjä. Alueella asuu patoja lammelle rakentelevia majavia.

– Isojärvi on kiva perhelähtöinen kohde. Heretyn kämppäkahvila on hyvä lähtöpiste ja sieltä saa myös vuokrattua erilaisia välineitä. Sieltä on myös mahdollisuus päästä melomaan.

Isojärvelle ja Leivonmäelle on valmistumassa uusia maastopyöräreittejä. Leivonmäelle houkuttelevat muun muassa valoisat harjumetsät ja Rutajoki koskineen. Puiston tunnuslajin kehrääjän voi kuulla laulavan kesäyönä. 

Leivonmäkeä voi suositella helppokulkuisena koko perheelle. Harjujärven puolikota sopii liikuntaesteisille.

Airaksen mukaan kansallispuistossa järjestettävät tapahtumat ovat lisääntyneet selkeästi. Retkeilytrendi on tuonut puistoihin monenlaista kulkijaa, mikä on hieno asia, mutta myös säännöt on hyvä selvittää retkelle lähtiessä.

– Luonnon ja muiden kulkijoiden huomioimiseen ehkä voisi kiinnittää enemmän huomiota joissakin paikoissa. Jos on isoja ryhmiä ja kaveriporukoita ja heillä on kovasti hauskaa, melutaso voi ajoittain ylittyä.

Nykyään suosittua on yöpyminen riippumatoissa, jotka pitää ottaa myös huomioon telttailualueita suunniteltaessa.

– Sosiaalinen media tekee sen, että trendejä tulee paljon nopeammin, kun retkeily-yhteisöt ovat hyvin aktiivisia somessa.

Keski-Suomen kansallispuistoissa on saatu hankkeiden myötä paikat osin hyvään kuntoon, mutta korjausvelkaa on yhä ja kasvavat kävijämäärät lisäävät kunnostustarpeita.

– Voi olla esimerkiksi reittien kulumista, jonka vuoksi tarvitaan kestävöintiä ja ehkä lisää reittejä ja palveluja.

Täksi kesäksi on saatu valmiiksi muun muassa Kannuslahden keittokatos Isojärvellä.

 

Airaksen mukaan esteettömien reittien kysyntä kasvanee tulevina vuosina.

– On selvää, että meidän ikähaitari vanhenee ja senioreissa on aktiivisia luontoharrastajia. Pyrimme toki enenevässä määrin huomioimaan näitä käyttäjäryhmiä. 

Juhannukselta alkaa kansallispuistojen sesonki, kun lomailevat perheet lähtevät retkeilemään. Kesästä tullee jälleen kansallispuistoissa vilkas.

– Buumihan on jatkuvassa nousussa. Se näkyy esimerkiksi meidän Facebook-ryhmien tykkääjien määrien nousussa. Jos on mukavat säät, on odotettavissa, että kävijämäärät edelleen kasvavat. Lisäksi esimerkiksi Isojärvellä ja Leivonmäellä on avattu reittejä maastopyöräilylle. Se on taas uusi kävijäkunta, joka pääsee puistoon. Sitäkin kautta on odotettavissa nousua.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .