Rikoksen uhreille saatu kerättyä enemmän rahaa – tavoitteesta silti jääty

Tuomituista rikosuhrimaksuista iso osa on yhä perimättä.

Viime vuonna niukasti kertyneitä rikosuhrimaksuja on tänä vuonna saatu maksuun huomattavasti paremmin.

Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana valtio keräsi rikosuhrimaksuja kaikkiaan noin puolitoista miljoonaa euroa. Summa on lähes 80 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Rikosuhrimaksu otettiin käyttöön puolitoista vuotta sitten. Oikeusministeriö arvioi, että vuosittain maksua saataisiin kerättyä 4,5 miljoonaa euroa.

Viime vuonna maksuja kuitenkin kertyi vain 2,3 miljoonaa.

Neuvotteleva virkamies Mervi Sarimo oikeusministeriöstä toteaa, että ministeriö on laskenut nyt tuottoarviota 3,5 miljoonaan euroon.

– Tänä vuonna tämä tavoite voi hyvinkin täyttyä. Myös alkuperäinen tavoite on hyvinkin saavutettavissa tuonnempana.

Sarimon mukaan alkuperäisestä tavoitteesta jäätiin useammastakin syystä. Hän huomauttaa, että maksua on voitu määrätä vasta lain voimaantulon eli joulukuun 2016 jälkeen tehdyistä rikoksista.

– Tuomioistuimissa käsiteltävistä tapauksista osa saattaa näkyä vasta vuoden 2018 kertymässä tai sen jälkeen.

Lisäksi tuomittujen määrä vaihtelee vuosittain.

Sakotuskäytäntö muuttui

Myös uudistunutta sakkomenettelyä ja poliisin muuttunutta sakotuskäytäntöä on pidetty syynä rikosuhrimaksujen alhaiseen kertymiseen.

Uuden sakkomenettelyn mukaan tietyissä rikosasioissa sakkoja ei viedä enää syyttäjän vahvistettavaksi, vaan päätöksenteko siirtyy poliisille.

Poliisin määräämä sakko vaatii, että epäilty hyväksyy sakkomenettelyn. Muuten asia menee tuomioistuimen käsittelyyn.

Oikeusrekisterikeskuksen maaliskuisen tilaston mukaan rangaistus- ja sakkomääräysten määrät yhteensä ovat vähentyneet vuodesta 2016 noin 14 prosenttia.

– Suostumuksen antamisen tai sen antamatta jättämisen ei pitäisi olennaisesti vaikuttaa rikosuhrimaksujen kertymään, Sarimo sanoo.

Tuomituista maksuista osa saadaan perittyä vasta seuraavan vuoden aikana. Myös tämä saattoi Sarimon mukaan laskea kertymää.

Kaikkia tuomittuja rikosuhrimaksuja ei saada muutenkaan kerättyä ajallaan, vaan maksu menee perintään.

Osa maksuista jää kokonaan saamatta.

Viime vuonna rikosuhrimaksua tuomittiin 3,8 miljoonaa euroa, josta saatiin kerättyä 2,3 miljoonaa. Tänä vuonna maksua on tuomittu kaikkiaan noin 2,5 miljoonaa, josta miljoona euroa on edelleen maksamatta

Sarimon mukaan rikosuhrimaksun kertymän jääminen tavoitteesta ei vaaranna rikosuhrityötä.

– Valtion budjettiin kaavaillaan jatkossakin rikoksen uhrien tukipalveluihin noin 4,9 miljoonan euron summaa.

Parannusta uhrin oikeusturvaan

Rikosuhrimaksu tuli Suomessa voimaan 1. joulukuuta 2016.

Käyttöönoton taustalla on EU:n uhridirektiivi. Tarkoituksena on parantaa tukipalveluja rikoksen uhriksi joutuneelle.

Vastaava maksu on käytössä muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa.

Suomessa maksulla tuetaan muun muassa Rikosuhripäivystystä sekä Nollalinja-puhelinpalvelua.

Rikosuhrimaksu määrätään samassa menettelyssä, jossa rikosasia käsitellään. Maksu määrätään rikoksista, joista säädetty ankarin rangaistus on vankeutta.

Yksityishenkilölle maksu on rikoksen vakavuudesta riippuen joko 40 tai 80 euroa, oikeushenkilölle 800 euroa.

Maksua ei määrätä, jos tekijä on alle 18-vuotias tai maksu olisi suurempi kuin määrätty sakko.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .