Rinne: Talousraami lähes selvillä, hallituksen valmistuminen mennee ensi viikkoon

Hallitusneuvotteluiden talousraami ja verotusmalli ovat lähes selvillä, sanoo neuvotteluja vetävä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Rinteen mukaan tänään on ratkottu puolenkymmentä asiaa, joista osa on pienempiä ja osa isompia.

Rinteen mukaan työryhmien tekstit näyttävät olevan jo hyvin valmiita ja nyt aletaan tehdä karsintaa ehdotuksista, joita neuvottelupöydissä on tullut.

–  Nyt tullaan siihen vaikeimpaan vaiheeseen, jossa pitää sovittaa nämä yhteen, Rinne kommentoi toimittajille Helsingin Säätytalossa.

–  Viime kädessä puheenjohtajien pöytä ratkoo vaikeimmat asiat.

Rinne arvelee, että hallituksen valmistuminen menee ensi viikkoon. Tarkempaa aikaa hän ei täsmentänyt.

–  Eiköhän tämä tule valmiiksi, Rinne väisti kysymyksen.

Rinteen mukaan julkisuuteen tihkunut kritiikki hallitusneuvotteluiden johtamisongelmista ei pidä paikkaansa.

–  Minusta näyttää siltä, että ne, jotka tällaista ovat kirjoittaneet, eivät tiedä, mitä täällä tapahtuu.

Puheenjohtajat kokoontuvat Säätytalolle jatkamaan neuvotteluja jälleen huomisaamuna. Hallitukseen menosta neuvottelevat SDP:n kanssa keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Suurimpia kysymyksiä pyöritelty pöydissä tänään

Jo aamulla ennakoitiin, että hallitusohjelma tuskin valmistuu perjantaina, kuten tavoite on ollut. Rinteen mukaan kaksi kolmasosaa neuvotteluryhmistä sai työnsä eilisen illan aikana valmiiksi. Asioita oli yhä kesken ainakin hallitusohjelman suurimpia kysymyksiä ratkovissa ilmastopöydässä sekä talous- ja veropöydissä.

–  En tiedä vielä, onko niissä tulossa tiukin vääntö, mutta asioita on ollut paljon ratkaistavana ja vielä on ratkaistava joitakin asioita, Rinne muotoili aamulla.

Esimerkiksi ikäihmisten palveluita ja ihmisten toimeentulon turvaavia etuuksia pohtivan työryhmän on määrä jatkaa tänään neuvottelua noin kello 22:een asti. Ryhmää vetää edellisen kauden sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.), ja siinä istuvat muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Useiden keskustaa edustavien neuvottelijoiden mukaan vasta tänään on alettu puhua rahasta, joten tästä on alkanut neuvottelujen hankalin vaihe.

Sitä mukaa kuin neuvotteluryhmät saavat asiat tärkeysjärjestykseen ja hintalaput päälle, ottaa puheenjohtajien pöytä esitykset käsittelyynsä ja koostaa niistä hallitusohjelmaa.

Asiat monimutkaistuvat ja EU-vaalit lähestyvät, joten aikataulu uhkasi viivästyä ainakin parilla päivällä. Puheenjohtajilla on vaalitenttejä, ja vaalikamppailuakin pitäisi ehtiä käydä vielä lauantaina. EU-vaalit ovat sunnuntaina, jolloin tuskin paljon muuta tapahtuu.

Kesäkuun alussa pitäisi kuitenkin viimeistään tulla valmista, jotta uudet ministerit ehtisivät tutustua EU:n käytäntöihin ennen Suomen puheenjohtajakauden alkua heinäkuun alussa.

Yritystukiin tulossa muutoksia

Rinne paljasti aamulla, että muun muassa yritystukiin on tulossa muutoksia, mutta ei kertonut millaisia. Esimerkiksi vihreissä on ollut halua karsia ympäristölle haitallisiksi katsottuja yritystukia.

Useita kertoja aloitettu yritystukiremontti ei onnistunut edelliseltä hallitukselta.

Työllistämistoimista ei Rinteen mukaan ollut ainakaan aamulla vielä tullut puheenjohtajien pöytään yhteenvetoa, joten hän ei osannut arvioida kokonaisuutta. Työllistämistoimia on valmisteltu useissa eri ryhmissä.

–  Kuuntelin äsken tilannekatsauksen ryhmistä, ja toimia on paljon.

Kaikki neuvotteluissa mukana olevat puolueet tavoittelevat työllisyysasteen nostamista.

Koulutukseen rahaa, mutta paljonko

Eilen Rinne valaisi hallitusneuvotteluissa kaavailtuja talouden reunaehtoja sen verran, että tulevan hallituksen ei tarvitse leikata menoista.

–  Tämä hallitus voi käyttää sekä pysyviin menonlisäyksiin että investointiluontoisiin menoihin merkittävästi lisää rahaa, hän sanoi.

Se tiedetään, että suunnitteilla on esimerkiksi isoja ja kalliita rata- ja väylähankkeita. Puolueet ovat myös luvanneet satsata erityisesti koulutukseen, mutta tiettävästi neuvotteluissa on ollut kiistaa siitä, millaisilla summilla.

Yhteinen linja löytynee ainakin toisen asteen koulutuksen, eli yleisimmin lukion ja ammattikoulun, maksuttomuudesta ja siihen liittyen oppivelvollisuusiän nostosta. Yksityiskohdissa on näissäkin silti ollut kosolti avoimia kysymyksiä.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan puheenjohtajat olisivat päässeet alustavaan sopuun siitä, että uusiin pysyviin menoihin olisi tarkoitus käyttää hallituskaudella noin miljardi euroa. Lisäksi 1,5–2 miljardia laitettaisiin väyliin ja tutkimukseen. Tutkimukseen tästä olisi ilmeisesti tulossa vain 500 miljoonaa euroa.

HS:n mukaan nämä maksettaisiin pääosin myymällä mittavia määriä valtion osakeomistuksia.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä sovittu.

Verotuksen painopistettä kohti ympäristöhaittoja

Työllisyyden hilaaminen ylöspäin on ollut usein kestovastaus menolisäysten rahoittamiseen, mutta menoja voidaan rahoittaa myös säästöillä muualta budjetista, verojen kiristyksillä tai lisävelkaantumisella.

Kaikki puolueet ovat todennäköisesti valmiita siirtämään verotuksen painopistettä kohti kuluttamista ja ympäristöhaittoja.

Esimerkiksi keskustan kynnyskysymyksiin on kuulunut, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää.

Keskusta on kuitenkin jo vastauksessaan hallitustunnustelijalle linjannut muun muassa, että yrittäjävähennystä voisi saada jatkossa enintään 75  000 euron tuloihin saakka. Samalla vähennys pitäisi nostaa 8 prosenttiin.

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä myös muun muassa osinkojen lähdeverotus, josta on käyty julkisuudessa kipakkaa keskustelua.

Asiantuntijat hallitusneuvotteluiden taloustavoitteista: "Kuulostaa epärealistiselta, mutta olen mielelläni väärässä"

Rinne paljastaa: Yritystukiin on tulossa muutoksia hallitusohjelmassa