Rinne ihmettelee Lindströmin hyökkäystä Ihalaista kohtaan

SDP:ssä ihmetellään työministeri Jari Lindströmin (sin.) syytöksiä entistä työministeriä, kansanedustaja Lauri Ihalaista (sd.) kohtaan.

Lindström arvosteli Uutissuomalaisen haastattelussa torstaina Ihalaista siitä, ettei tämä vienyt työministerinä eteenpäin mitään uudistusta, jota työmarkkinajärjestöt eivät hyväksyneet. Lindströmin mukaan nykyinen hallitus sen sijaan käyttää sitä mandaattia, joka sille on annettu.

–  En tunnista mitään, mitä hän puhuu. Tämä on tyypillistä tämän hallituksen ministereille, että heitetään tällaisia mielikuvia, jotka eivät todellakaan pidä paikkaansa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kommentoi.

Rinne korostaa, että hänestä on hienoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa kunnioitetaan sopimuksia ja halutaan hakea yhdessä ratkaisuja.

– Se on ollut tämän yhteiskunnan voima ja vahvuus, kun on tehty isoja uudistuksia, Rinne jatkaa.

"Laurilta paljon opittavaa"

SDP:n eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoo, että Ihalainen jos kuka Suomessa tietää, miten suuria uudistuksia saadaan aikaiseksi.

– Ja vieläpä niin, ettei maksumieheksi joudu aina työntekijä. Laurin tavassa keskustella ja löytää sopu on varmasti monelle oppimista.

Ojala-Niemelä huomauttaa, että ministeri Lindströmin syytökset kolmikantayhteistyöstä tuntuvat oudoilta erityisesti siksi, että ministeri heti samaan hengenvetoon kertoo kaipaavansa jonkinlaista yhteiskuntasopimusta.

–  Tuntuu aika erikoiselta moittia edeltäjäänsä ja samalla ehdottaa tällaista samanlaista yhteistä sopimista. On myös hyvä huomata, että viime hallituskaudella nimenomaan yhdessä sopien kyettiin parantamaan palkansaajien ja työttömien turvaa ilman, että esimerkiksi työehtosopimusten yleissitovuutta olisi lähdetty murtamaan, Ojala-Niemelä kertoo.

Järjestöt olleet vastuullisia

Rinteen mukaan Lindström on siinä oikeassa, että työllisyysasteen pitää nousta lähelle 80:aa prosenttia, jos halutaan säilyttää nykyisen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta. Rinteen mukaan tavoitteeseen pääseminen tarkoittaa tehostamistoimenpiteitä ja rahoituspohjan vahvistamista.

Rinne korostaa työmarkkinajärjestöjen vastuullisuutta ja yleissitovuuden merkitystä. Esimerkkinä hän ottaa työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman eläkeratkaisun, joka vaikuttaa keskeisesti kestävyysvajeeseen.

Rinne muistuttaa, että bruttokansatuote on notkahtanut pahasti vuodesta 2009 lähtien. Työmarkkinajärjestöt ovat tunnistaneet vastuunsa talouden vakauttamisessa ja ovat tehneet hyvin maltillisia palkkaratkaisuja sekä kilpailukykysopimuksen.

– Työmarkkinajärjestöt ovat kantaneet todellista vastuuta Suomen taloudesta, vakaudesta ja korjaustoimenpiteistä.

Yleissitovuus tuo vakautta

Lindströmin mukaan jatkossa on keskusteltava myös yleissitovuudesta, jota hänkin kannattaa. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyllä alalla kaikkien työntekijöihin pitää noudattaa tiettyjä vähimmäisehtoja. Yksikään yritys ei saa maksaa laillisesti vähimmäispalkan alittavia palkkoja.

Yleissitovuutta puolustava Rinne sanoo, että tämä tarkoittaa myös sitä, ettei minkään yrityksen tarvitse pelätä sitä, että joku tulisi markkinoille polkemaan hintoja.

– Yleissitovuus on yhteiskunnan vakauden, työmarkkinoiden vakauden ja yritysten vakauden kannalta tärkeää, Rinne sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .