Rinne laittaisi pitkäaikaistyöttömät töihin vanhustenhuoltoon – sama ehdotus toi lokaa niskaan valtiovarainministerinä

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mielestä pitkäaikaistyöttömät pitää saada välityömarkkinoiden kautta normaaliin työelämään. Esimerkiksi vanhustenhuollossa on hänen mukaansa paljon vanhusten hyvinvointia lisääviä töitä, kuten ulkoiluttamista ja kaupassakäyntiä. Näistä töistä pitää Rinteen mielestä saada yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hän kertoo olevansa yhä tätä mieltä, vaikka sai taannoin valtiovarainministerinä samasta ehdotuksesta lokaa niskaan.

–  Esimerkiksi vanhustenhuollossa on paljon tekemätöntä työtä, kuten kaupassa käyntiä ja ihmisten ulkoiluttamista. Työstä saisi työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja ihmisillä olisi velvoite ottaa työ vastaan, Rinne hahmotteli STT:lle vuonna 2015.

–  Kun puhuu korkeasta työllisyysasteesta, pitää olla selkeä näkymä siitä, miten pitkäaikaistyöttömien joukko saadaan takaisin työelämään. Meillä ei ole varaa heittää hukkaan satoja tuhansia työvuosia. Keinoja täytyy löytää esimerkiksi välityömarkkinoiden kautta, hän sanoo nyt.

Välityömarkkinoilla Rinne tarkoittaa sillan luomista työttömyydestä takaisin työelämään ei-pysyvien, mutta työelämään paluuta auttavien työtilaisuuksien kautta erityisesti julkisella sektorilla.

–  Se voisi olla työtä, jolla voi lisätä toisten ihmisten hyvinvointia samalla, kun omaa hyvinvointia parannetaan työllistymisen ja palkkatyön kautta.

Rinteen mielestä sama konsti voisi purra nuoriin, joilla ei ole työtä eikä kunnollista peruskoulutusta.

–  Pidemmällä aikavälillä nuorten työllisyyteen vaikuttaa oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Pelkän peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste on nyt 43 prosenttia ja ammatillisen koulun ja lukion käyneiden 75 prosenttia. Koulutuksella on iso merkitys työllistymisessä.

"Olisi huijausta luvata perua leikkauksia"

Aktiivimallin leikkuri perutaan kohtuuttomana, jos SDP on hallituksessa, mutta muita edellisen hallituksen päätöksiä Rinne ei välttämättä peruisi.

–  On huijausta sanoa, että toisimme takaisin tämän ja edellisen hallituksen tekemiä leikkauksia. Luulen, että jollakin aikavälillä koulutuksesta leikattu miljardi palautetaan, mutta se ei ole yhden vaalikauden juttu.

Oppivelvollisuusiän nostamisesta SDP ei tingi.

–  Toisen asteen maksuttomuus toteutetaan joka tapauksessa ensi vaalikaudella, mutta en osaa vielä sanoa, mitkä ovat askelmerkit, kun mietitään esimerkiksi varhaiskasvatuksen maksuttomuutta ja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämistä.

Rinne muistuttaa, että peruskoulujärjestelmä oli aikoinaan miljardiluokan investointi nykyrahaksi muutettuna.

–  Näemme, että nyt tarvitaan taas miljardiluokan investointi, jotta meillä on riittävä koulutus- ja osaamistaso vastaamaan maailmassa tapahtuviin muutoksiin. Me ei pärjätä bulkkituotannolla eikä matalapalkkatöillä. Pitää olla hyvä osaamistaso ja myös hyvä palkkataso.

SDP vastusti alkoholilain uudistusta, joka toi muun muassa vahvat lonkerot ruokakauppoihin, mutta enää Rinne ei sano jyrkkää eitä edes viinien tulolle ruokakauppoihin.

–  Uskoin THL:n dramaattisiin arvioihin, mutta ne eivät ole toteutuneet näillä näkymin. Katsotaan, miten tilanne kehittyy. Jos viinit halutaan maitokauppoihin, pitää miettiä koko alkoholipolitiikka uudelleen.

Ei ratayhtiöille

Isoista ratahankkeista Rinne toteuttaisi ensimmäisenä Helsingin keskustaan suunnitellun, maan alla kulkevan Pisararadan, jolla purettaisiin päärautatieaseman ruuhkaa. Viimeksi SDP ajoi Pisararataa ja kokoomus vastusti, kun puolueet olivat samassa hallituksessa.

–  Siihen on käytetty jo paljon suunnittelurahaa. Kai se niin on, että kun on suunniteltu, pistetään liikkeelle.

Idän suunnalla nopeasti korjattava ratahanke on Rinteen mielestä Kouvolan ja Kotkan välinen rata.

–  Kotkan satama kehittyy nopeasti, ja sinne kannattaa laittaa panoksia, että se ratapätkä saadaan tehtyä. Se on myös satamassa olevan rautateiden järjestelyalueen kannalta tärkeä hanke.

Entä edistäisikö Rinteen hallitus ratayhtiöitä, jotka Juha Sipilän (kesk.) hallitus aloitti? Yhden yhtiön tavoitteena oli supistaa matka-aika Turun ja Helsingin välillä tuntiin, ja toinen tavoitteli yhteyksien nopeuttamista Tampereen, Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä.

–  Olen ihan tyytyväinen, että ratayhtiöiden valmistelu pysähtyi hallituksen eroon. Mielestäni se olisi mahdollistanut sen, että julkista omaisuutta siirtyy bisneksen teon puolelle.

Rinteellä ei ole vielä vastausta, miten lukuisten välttämättömien väylähankkeiden vaatima mittava rahoitus sitten järjestetään.

–  Se vaatii pohdintaa, asiantuntijoiden arvioita ja ehkä myös EU-komission kanssa keskustelua. Velkaraha on yksi, mitä joudumme käyttämään. Ei meillä yhtäkkiä sellaisia verotulo- tai muita lisäyksiä tule.

Rauhallisuutta eläkekeskusteluun

Eläkeuudistusta Rinne ei tekisi heti, ja köyhimmille eläkeläisille lupaamastaan "vappusatasestakin" hän pitäisi yhä kiinni julkisen talouden salliessa. Eläketurvakeskus väläytti viime viikolla eläkemaksuihin rajuja korotuspaineita vuodesta 2050 lähtien. Jotkut ekonomistit olisivat jo leikkaamassa eläkkeitä.

–  Haluan rauhoittaa, että mitään järjettömän dramaattista ei ole tapahtumassa. Kun 2017 solmittu eläkeratkaisu alkaa enemmälti vaikuttaa 2020 lähtien, saattaa arvioihin tulla vielä muutoksia. Historia näyttää, että eläkemaksujen tasoa on pystytty korjaamaan aina matkan varrella lisätietoihin perustuvien laskelmien pohjalta.

Mutta millä keinoilla SDP rahoittaisi investoinnit ja nostaisi työllisyysasteen 75 prosenttiin hyytyvän talouskasvun uhatessa? Esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan mielestä veronkevennykset ovat välttämättömiä.

–  Tiivistämällä ja laajentamalla veropohjaa. Verotetaan sellaista, mitä ei nyt veroteta, ja täytetään niitä aukkoja, joita verotuksessa on. Näillä voidaan saavuttaa jopa 1,5 miljardin lisätulot ilman, että sillä on negatiivista vaikutusta talouskasvuun tai työllisyyteen.

Yksi tällainen olisi suuria sijoituksia tekevien institutionaalisten sijoittajien, kuten eläkeyhtiöiden lähdevero.

–  Esimerkiksi Helsingin pörssissä yli puolet on ulkomaalaisia suursijoittajia, jotka maksavat Saksassa lähdeveroa 15 prosenttia, mutta Suomessa eivät mitään. Viisi prosenttia voisi olla kohtuullinen lähdevero.

Lisäksi puolue muun muassa korottaisi työtulovähennyksen enimmäismäärää 200 eurolla, lisäisi ansiotulojen verotukseen uuden veroluokan yli 90 000 euron vuosituloille ja nostaisi pääomaverokantoja.

Rinteen mukaan SDP:nkin malli keventäisi pieni- ja keskituloisten verotusta.

–  Vilpittömästi olen myös sitä mieltä, että minun 8  000 euron kuukausituloillani pystyy maksamaan muutaman satasen lisää veroja, jos se varmistaa, että yhdenkään vanhuksen ei tarvitse pelätä sitä, että palvelut eivät pelaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.