Rinteen puhe: Työllisyystavoite edellä hallitukseen

Arvoisa kokouksen puheenjohtaja, Hyvät ystävät, toverit, Puoluekokousväki

Sosialidemokraatit lähtevät tästä puoluekokouksesta kohti eurovaaleja. Edessä on hallituskauden loppusuora ja vuoden päästä eduskuntavaalit. Menemme eteenpäin määrätietoisina ja selkein tavoittein – jalat maassa, mutta katse tulevaisuudessa. Katse niissä tavoitteissa, joita olemme näinä kolmena päivänä Seinäjoella yhdessä linjanneet.

Meidän tehtävämme on tänä päivänä selkeämpi kuin aikoihin. Eriarvoisuus, epäoikeudenmukaisuus sekä köyhyys ovat edelleen läsnä keskuudessamme, kuten myös koko nykymuotoiset yhteiskuntamme haastava ilmastonmuutos.

Samaan aikaan tiedämme, että meillä on tuskin koskaan ollut käsissämme niin paljon mahdollisuuksia ratkaista näitä kiperiä, niin Suomea, Eurooppaa kuin koko maailmaa koskettavia ongelmia kuin nyt.

Avainsana on luottamus ihmiseen. Luottamus siihen, että yhdessä olemme enemmän kuin kokoelma yksilöitä. Luottamus siihen, että ihmisten hyvinvointiin, osaamiseen ja mahdollisuuksiin investoiminen, yhteisesti, tuottaa hyvän tuloksen.

Meidän politiikkamme keskiössä on ihminen. Kaikki, mitä me teemme, miten me toimimme, mihin me pyrimme, liittyvät tavallisen ihmisen elämän edellytysten ja mahdollisuuksien parantamiseen.

Maailmaa oikeudenmukaisemmaksi kehittävät voimat ovat tässä ajassa liian heikkoja. Tavallisten ihmisten äänen vahvistaminen onkin aikamme sosialidemokratian suuri tehtävä.  Meidän tehtävämme.

Ja kun lähdemme täältä Seinäjoelta eteenpäin yhtenäisinä, niin onnistumme. 

Hyvät toverit,

Suomi on aina katsonut ulospäin. Meiltä on lähdetty muualle työn ja hyvinvoinnin perään, ja tänne on palattu. Meillä on kehitetty kansainvälisesti menestyneitä innovaatioita, olemme olleet välittäjiä,

rauhantekijöitä ja uusien kansainvälisten käytäntöjen luojia. Olemme olleet aktiivinen, rakentava toimija niin pohjoismaisessa, eurooppalaisessa kuin globaalissakin yhteisössä.

Suomi on Euroopan unionin ytimessä ollakseen kokoaan suurempi ja vaikutusvaltaisempi.

Sosialidemokratia on kansainvälinen liike, jo tunnuslaulummekin mukaan. Liikkeemme historian alussa kansallisvaltioiden rajat vaikuttivat vain vähän liikkeen toimintaan ja toimijoihin. Työntekijöiden taistelu oikeuksiensa puolesta pääoman valtaa vastaan oli yhteinen. Se ylitti rajat

siinä missä teollisen vallankumouksen jälkeinen orastava globaali talouskin. Puolueemme ensimmäinen nimi ei ollut Suomen sosialidemokraattinen puolue, vaan Sosialidemokraattinen puolue Suomessa.

Tänään olemme jälleen tien risteyksessä, jossa meillä on valittavanamme selkeitä vaihtoehtoja.

Kahden viikon päästä käydään Euroopan parlamentin vaalit, jotka ovat äärimmäisen tärkeät Euroopan tulevaisuuden suunnan määrittelyssä. Oikeistoryhmät ovat olleet enemmistössä EU:n parlamentissa 15 vuotta, ja myös suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Ja millä tuloksella?

Euroopan taloudellisen tilanteen näemme kaikki. Epäonnistumisia, kurjuutta, hyvinvointivaltioiden purkua ilman lupausta paremmasta, työttömyyden ja köyhyyden räjähtämistä käsiin erityisesti eteläisessä Euroopassa.

Olemme eläneet kurjistamispolitiikan aikakautta, jolloin ihminen – kreikkalainen työtön nuori, saksalainen palkansaaja, sekä sinä ja minä – on jätetty kriisin maksajaksi ja siitä kärsijäksi. Kriisin aiheuttaneiden pankkien riskisijoitukset on pitkälti sosialisoitu eurooppalaisten valtioiden riskeiksi. Samalla oikeistolaisella talouspolitiikalla on ajettu hyvinvointivaltioita kuilun partaalle.

Taloussopimuksin on rajattu jäsenmaiden mahdollisuuksia harjoittaa suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa ja sijoittaa kasvuun ja työllisyyteen matalasuhdanteessa. Ja tämä on tehty tilanteessa, jossa Euroopassa on jo nyt 26 miljoonaa työtöntä, joista 5,5 miljoonaa, enemmän kuin

Suomen asukasluku, on alle 25-vuotiaita nuoria. Pahiten nuorisotyöttömyydestä kärsivät maat ovat järjestäen leikanneet sosiaaliturvasta, työllisyystoimista ja työllistävistä julkisista investoinneista.

Näiden valtavien lukujen takana on ihmisiä. Nuoria, joiden koulutus on menossa hukkaan. Nuoria, jotka lykkäävät perheidensä perustamista rahapulan vuoksi. Pettymystä, hukattuja toiveita, särkyneitä unelmia.

Hyvät toverit,

Työttömyyskriisi uhkaa Euroopan rauhaa. Työttömyys ja siitä seuraava toivottomuus on suurin turvallisuusuhkamme. Siksi Euroopan on tulevien vaalien jälkeen asetettava kasvu ja työllisyys kaiken politiikan keskiöön. Tarvitsemme niin toimivaa, riittävästi resurssoitua nuorisotakuuta, kuin elvyttävän talouspolitiikan harjoittamisen mahdollistamista.

EKP:n tulee tukea yleistä talouspolitiikkaa hintavakautta vaarantamatta. Työllisyysvaikutusten tarkastelun on oltava mukana sen politiikasta keskusteltaessa. Meidän on arvioitava, voiko euron pitkittyneeseen kriisiin löytyä kestävää ratkaisua ilman EKP:n tehtävien uudelleenmäärittämistä monipuolisemmin.

Kriisimaille annettavan avun ehtoihin on myös puututtava. Käytössä olleet leikkausvaatimukset ovat perustuneet vaihtoehdottomuuden linjaan. Yhden totuuden talouspolitiikkaa on pakkosyötetty valtionvelan kasvun pelossa. Ei kenenkään - toistan - ei kenenkään - etujen mukaista ole se, että Kreikan tai muiden kriisimaiden nuoret menettävät tulevaisuutensa, tai vanhukset hoitopaikkansa siksi, että kiristämme lainojen ehtoja loputtomasti.

Veroparatiisien kautta tapahtuva verojen välttely aiheuttaa huomattavan loven verotuloihin kaikkialla maailmassa. Maamme hallitus on Jutan johdolla tehnyt hienoa työtä veroparatiisien vastaisessa taistelussa.

Suomi on ollut eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa, ja siellä meidän kuuluukin olla. Tätä työtä on jatkettava määrätietoisesti – yhdessä muiden finanssikeinottelua hillitsevien toimien, kuten rahoitusmarkkinaveron edistämisen kanssa.

Hyvät toverit,

Tänä keväänä olemme saaneet kouriintuntuvan muistutuksen Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeydestä. Ukrainan tapahtumien varjo näkyy niin talous-, ulko- kuin energiapolitiikassakin. Emme voi hyväksyä kansainvälisen lain vastaisia toimia Ukrainassa.

Euroopan unioni on ollut menestyksekäs rauhanprojekti. Se on taannut rauhan, ja sitä kautta hyvinvoinnin kehittymisen mahdollisuudet kaikille eurooppalaisille.

Onkin tärkeää, että EU jatkaa toimintaansa rakentavana, avoimena, ja vakautta luovana toimijana, luoden mahdollisuuksia kriisin ratkaisulle. Suomen hallituksen politiikka, ulkoministerimme Erkki Tuomiojan johdolla, on ollut rohkaisevaa seurattavaa.

Suomen, osana vahvaa EU:ta, tulee jatkaa aktiivista työtä rauhan rakentamiseksi, koska vain rauhan vallitessa voimme keskittyä talouskasvun ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Toverit,

Kun puhumme sosialidemokraattisesta talouspolitiikasta, mikä oikeastaan on tavoitteemme? Tasapainoinen julkinen talous? Sitä tavoittelemme, mutta se ei ole perimmäinen tavoitteemme.

Suhdanteita tasaava talouspolitiikka, jossa nousukaudella hillitään julkisia menoja ja laskukaudella vastaavasti nostetaan? Se on välineemme, mutta sekään ei ole itseisarvo.

Meidän talouspolitiikkamme itseisarvo on ihmisten yhteisen hyvinvoinnin parantaminen.

Terve julkinen talous ja talouspolitiikka ovat välineitä, siinä missä koko hyvinvointivaltio. Eivät päämääriä itsessään, vaan välineitä siihen, että jokainen ihminen, tasa-arvoisesti omana itsenään, voisi elää mahdollisimman hyvää elämää.

Sosialidemokraattien talouspolitiikan päämääräksi, niin Suomessa kuin Euroopassa, on nostettava jälleen täystyöllisyys. Tällä tarkoitan sitä, että talous- ja yhteiskuntapolitiikkamme on rakennettava siten, että se tavoittelee mahdollisimman monen ihmisen oikeutta työhön ja työstä saatavaan toimeentuloon.

Hyvät toverit,

Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä. 300 000. Tämä on enemmän kuin Turun ja Lahden asukasluvut yhteensä. Aikuisia ihmisiä, käsiä ja aivoja, jotka haluaisivat olla hyödyksi, mutta joilla ei tätä mahdollisuutta syystä tai toisesta ole.

Tähän kolmeen sataan tuhanteen ihmiseen eivät lukeudu ne tuhannet ja taas tuhannet ihmiset, jotka toivoisivat täydempiä työpäiviä, sinnittelevät useassa työssä saadakseen palkkansa riittämään, tai uupuvat työssään liian pitkiin päiviin, sairauksiin tai henkiseen väkivaltaan.

Tähän todellisuuteen on talouspolitiikka ja työllisyyspolitiikka viritettävä vastaamaan.

Talouspolitiikkaa tulee hoitaa siten, että mahdollisimman monella ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään työssä, toimien samalla niin omaksi, perheensä kuin yhteiseksi hyväksi.

Tämä tavoite on vaikea toteuttaa, eikä ihmelääkkeitä ole.

Kun täystyöllisyyttä, ja jokaisen oikeutta osallistua puolustetaan ja rakennetaan, meillä ei ole varaa asettaa eri sektoreille syntyviä työpaikkoja vastakkain.

Pidän tärkeänä ja oleellisena, että myös julkinen sektori voi luoda työpaikkoja, sekä tukea yksityistä sektoria työpaikkojen luomisessa. Mitään ideologista estettä tälle ei tulisi olla.

Hyvät toverit,

Vakavassa taloustilanteessa edelleen jatkuvat yt-neuvottelut, lomautukset ja irtisanomiset tuovat kohtuutonta epävarmuutta ja huolta tulevasta aivan liian monelle. Tämä rapauttaa nimenomaan sitä luottamusta ja toivoa paremmasta, jonka päälle hyvinvointivaltio on rakennettu.

Talousongelmiemme taustalla on erityisesti vientiteollisuuden heikko tila. Pitkittynyt eurokriisi on pitänyt vientikysynnän heikkona. Mitä enemmän Euroopassa leikataan ja säästetään, sitä vähemmän näissä maissa on mahdollisuuksia kuluttaa ja ostaa myös suomalaisia palveluja ja tuotteita, koneita ja laitteita.

Samanaikainen nopea rakennemuutos on vienyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja, erityisesti teollisuudesta. Teollisuutemme ei olekaan vielä päässyt toipumaan metsä- ja elektroniikkateollisuuden nopeiden muutosten jättämästä kuopasta.

Viennin ongelmiin on vastattu aivan oikein muun muassa maltillisella palkkapolitiikalla. Sen kääntöpuolena palkansaajien ostovoima kehittyy kuitenkin lähivuodet heikosti. Samaan huonoon suuntaan vaikuttavat sosiaalietuuksiin tehdyt heikennykset. On ymmärrettävä, että tehdyt leikkaukset esimerkiksi työttömyysturvaan ja lapsilisiin heikentävät suoraan pienituloisten ihmisten ostovoimaa ja siten kotimarkkinoiden kysyntää.

Edellä kuvattu puolestaan heijastuu haitallisesti palvelualojen työllisyyteen, kun yksityisestä kulutuksesta ei ole kasvun veturiksi. Myös julkisen talouden sinänsä tarpeellinen sopeutus heikentää kotimaista kysyntää edelleen, varsinkin ensi vuonna. Huoli työpaikoista koskettaakin nyt kaikkia aloja.

Orastavia merkkejä paremmasta on kuitenkin jo näkyvissä. Viime viikkoina olemme esimerkiksi saaneet kuulla iloisia uutisia merkittävistä uusista investoinneista. Talouspolitiikan on nyt keskityttävä vahvistamaan heiveröistä kasvua ja luomaan uskoa tulevaan. Oleellisimmassa osassa ovatkin nyt ennen kaikkea investoinnit, jotka luovat pohjaa tulevalle nopeammalle kasvulle.

Olemassa olevat vahvuutemme, osaava ja ammattitaitoinen työvoima, toimivat julkiset palvelut ja vakaa yhteiskunta, eivät ole kadonneet mihinkään. Tämä on tärkeä pitää mielessä. Nyt meidän on tehtävä kaikki voitavamme, jotta saamme hyödynnettyä näitä vahvuuksia ja vahvistettua niitä edelleen.

Hyvät toverit,

Tämän hallituskauden suurimmat talouspoliittiset päätökset on jo tehty. Nyt, tämän hallituskauden osalta, on keskityttävä siihen, mitä voimme seuraavan vuoden aikana tehdä kasvun vauhdittamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi.

Nyt on keskityttävä kotimaisen kysynnän vahvistamiseen. Siihen voimme omilla päätöksillämme tässä maassa vaikuttaa. Tämä tarkoittaa päätöksiä, jotka lisäävät tavallisten ihmisten ostovoimaa, sekä luovat heille hyviä työpaikkoja, jossa tehdä parhaansa, itselleen ja perheelleen hyvinvointia ansaiten.

Leikkauksilla kasvua ei saada aikaan. Kaikki kysyntää supistavat toimet ovat nyt erityisen haitallisia. Kun yksityisestä kysynnästä ei vielä ole kasvun veturiksi, vastuu kysynnän kasvattamisessa ja kasvun sysäämisessä liikkeelle jää väistämättä julkiselle vallalle.

Julkinen taloutemme on perustaltaan vahva. Myös julkisen talouden suurin uhka on heikko kasvu. Siksi meillä ei ole varaa jäädä odottamaan, että kasvua vain tupsahtaisi jostain.

Tarvitsemme erityisesti lisää investointeja. Keväällä päätetty 600 miljoonan euron kasvupaketti on hyvä alku, mutta se ei vielä riitä. Ilman lisäpanostuksia finanssipolitiikka on ensi vuonna kiristävää,

mikä tukahduttaisi orastavaa kasvua haitallisesti ja täysin tarpeettomasti. Tähän kysymykseen on luontevaa palata tulevien minihallitusneuvotteluiden yhteydessä, jossa on sovittava kasvupaketin jatkosta.

Kuntatalous muodostaa julkisesta taloudesta suurimman lohkon. Vetoan kuntapäättäjiin: uskokaa tulevaisuuteen. Pidättäytykää lomautuksista ja irtisanomisista, investoikaa, jos se suinkin on mahdollista

Hyvät toverit,

Valtion omaisuutta on päätetty myydä 1,9 miljardilla eurolla, ja siitä suurin osa käyttää velan lyhennykseen. Minun on vaikeaa_nähdä_tässä_mieltä: valtion velanhoitokustannukset ovat alhaisemmat kuin tästä omaisuudesta saatava tuotto. Siksi näitä myyntituloja tulisi nyt käyttää kasvua tukeviin investointeihin. Parhaita kohteita ovat sellaiset, joissa saadaan myös yksityistä rahaa liikkeelle. Toisin sanoen sellaiset, joissa julkinen ja yksityinen raha voivat toimia yhdessä uutta kasvua ja sen hedelmiä luoden.

Tarvitsemme panostuksia erityisesti infrastruktuuriin, joka mahdollistaa tulevan kasvun.

Tie-, rata- ja tietoliikennehankkeet tuovat työtä ja kasvua sekä luovat taloutemme menestyksen perustaa. Infrastruktuurin rapistuminen ja pullonkaulat uhkaavat jo taloudellista menestystä. Investoiminen infraan on hyödyllistä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Laajakaistahankkeiden nopeampi edistäminen tukee työpaikkojen syntymistä syrjäisemmillä seuduilla.

Asuntopolitiikassa tarvitsemme nopeita ratkaisuja. Asumisen hinta on noussut sietämättömäksi erityisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä häiritsee jo työmarkkinoiden toimintaa ja haittaa kasvua.

Ongelma voidaan ratkaista kestävästi vain lisäämällä asuntojen rakentamista merkittävästi ja nopeasti. Jo maalaisjärki sanoo, että kun tarjonta lisääntyy, hinta laskee.

Hyvät toverit,

Kun puhumme ihmisiin panostamisesta yhdessä taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistämisen kanssa, puhumme ennen muuta koulutuksesta ja sivistyksestä.

Tällä hetkellä Suomessa oikeus sivistykseen jakautuu eriarvoisesti. Maailmalla mainetta niittänyt peruskoulumme ei – viimeisten tutkimustulosten mukaan – kykene entiseen tapaansa nostamaan heikommista asemista tulevia lapsia yhtä hyviin oppimistuloksiin kuin aiemmin. Erot kasvavat. Suomeen on ensimmäistä kertaa syntymässä selkeästi muista alaspäin erottuvien koulujen joukko. Vaikka olemme edelleen hyviä, kehityssuunta on huono.

Yhteinen sivistys kuuluu kaikille. Suomalaisten koulutustasoa on pyrittävä kaikilla tasoilla nostamaan. Vain sivistyksellä ja osaamisella pieni, kaukainen ja markkinoista syrjässä oleva pohjoinen maa voi saattaa liikkeelle koko voimansa; sen voiman, joka liittyy meihin kaikkiin, joka on meissä itsessämme, jokaisessa.

Sosialidemokraatit ovat toimineet aktiivisesti tällä hallituskaudella juuri näiden tavoitteiden mukaisesti. Nuorisotakuu on tullut voimaan, ja oppivelvollisuutta ollaan pidentämässä, hallituksen yhteisellä päätöksellä. Korkeakoulujen hakijasumaa puretaan, ja vailla tutkintoa olevien aikuisten koulutukseen on kehysriihessä varattu lisää rahaa.

Tämä ei kuitenkaan meille riitä. Meidän on suunnattava erittäin voimakkaasti kohti tulevaa erityisesti koulutuspolitiikassa. Me haluamme sellaisen Suomen, joka takaa jokaiselle lapselle subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan. Tämä on tärkeää paitsi eriarvoisista taustoista

ponnistavien lasten tasa-arvoisille mahdollisuuksille koulutuspolulla, myös tasa-arvoisemman vanhemmuuden kannalta. Päivähoito on lapsen oikeus - ei aikuisten, mutta se on erityisen tärkeä myös vanhempien - korostuneesti äitien, työmarkkina-aseman kannalta.

Peruskoulun kehittämisprojekti, jota ministeri Krista Kiuru on voimakkaasti ajanut, osuu mitä oikeimpaan ajankohtaan. Meidän huolena ovat paitsi vähemmän koulutetuista taustoista tulevat lapset, myös erityisesti maahanmuuttajat ja Itä- ja Pohjois-Suomen pojat. On keskitettävä paras mahdollinen asiantuntemus – niin tutkimuksesta kuin kentältä, perheiden ja koulujen arjesta, sekä osalliset itse – miettimään miten koulua ja koulutyötä kehitetään.

Me haluamme jokaiselle oppimaan halukkaalle mahdollisuudet jatkaa opintojaan ja osaamisensa kehittämistä läpi elämän. Oppiminen, sivistystahto ja halu kehittyä eivät saa rajoittua luokka-aseman, iän tai työpaikan perusteella.

Hyvät toverit,

Meidän on panostettava työhön, koulutukseen ja osaamiseen, mutta myös tarjottava tukea niille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat.

Suomi valittiin jälleen kerran maailman parhaaksi maaksi olla äiti. Tämän maan on oltava nyt ja jatkossa myös paras paikka hankkia perhe. Suomen on oltava maa, jossa on onni olla lapsi ja kasvaa aikuiseksi, yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.

SDP haluaa, että tulevaisuuden Suomessa lapsiperheitä tuetaan entistä enemmän ja entistä monipuolisemmin keinoin. Puoluekokous hyväksyi eilen perhepoliittisen ohjelman, joka linjaa puolueen perhepoliittisia tavoitteita pitkälle tulevaisuuteen. Puolue voi olla todella ylpeä yhteisen työnsä tuloksesta.  

Laaja perheiden hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä ohjelma ei ole yhden vaalikauden nopean suorituksen lista. SDP haluaa parantaa lapsiperheiden asemaa. Vahvistaa ja tukea vanhempia sekä korostaa lapsen oikeuksia.

SDP haluaa kehittää maailmassakin ainutlaatuista neuvolajärjestelmää edelleen ja esittää yhtenä työkaluna tähän perhekeskusten verkoston rakentamista. Ne tarjoavat perheiden arkea tukevia palveluita varmistaen, että erilaiset perheet löytävät omaan elämäntilanteeseensa oikeat palvelut.

Meidän on myös parannettava työelämän joustoja perheiden parhaaksi. Työ ja perhe eivät saa olla keskenään kilpasilla. Sellaisessa kilpailussa häviävät kaikki.

Myös lapsiperheiden toimeentuloon on kiinnitettävä huomiota. Kantani edelleen on, että konkreettisesti keinoja tähän on etsittävä ennakkoluulottomasti, erityisesti pienituloisten ja yksinhuoltajaperheiden osalta. Lapsiperheköyhyyden poistaminen on prioriteetti.

Hyvät toverit,

Pääministerin vaihtumisen myötä edessä ovat minihallitusneuvottelut. Puolueiden on syytä yhdessä hyödyntää niiden mahdollisuudet. Tarvitsemme lisää vauhtia Suomen saattamiseksi takaisin kasvun ja vahvistuvan työllisyyden uralle.

SDP:n onkin syytä mennä neuvotteluihin työllisyystavoitteet edellä. Kasvun ja työllisyyden ohella perheiden aseman vahvistaminen on pidettävä asialistan kärjessä. Uskon, että nämä tavoitteet – työllisyys ja lapsiperheet – ovat koko hallitukselle yhteinen asia.

SDP osallistuu hallitusyhteistyöhön selkein tavoittein ja ratkaisuhakuisesti – neuvotellen ja sopien.

Hyvät toverit.

Haluaisin jakaa teidän kanssanne myös muutaman sanan yhteisen liikkeemme tulevaisuudesta. Vain yhtenäisinä voimme menestyä. Tiedän, että täällä on tänään koolla paljon niitä tovereita, jotka toivoivat toisen ehdokkaan valintaa yhteisen liikkeemme puheenjohtajaksi. Ja tiedän, että eilen ja tänään ajatukset voivat olla muualla kuin tulevassa puoluetyössä.

Kova työ ja yritys, joka ei pääty toivotulla tavalla, on raskasta kantaa, ja siitä toipuminen ottaa aikansa.

Eilen muuttui paljon. Mutta enemmän pysyi samana. Arvot ovat samat. Periaatteet ja periaatteelliset tavoitteetkin. Siksi haluan teille tänään kertoa, että minä haluan ansaita myös teidän luottamuksenne, ja olla sellainen puheenjohtaja, jonka johtamassa puolueessa me kaikki täällä koemme palkitsevaksi, tärkeäksi ja tarkoituksenmukaiseksi toimia.

Ystävät, toivon että meidän yhteinen sosialidemokraattinen puolueemme on sellainen, jossa kentälle valitaan parhaat pelaajat. Ja kuka olisi viimeisten vuosien aikana enemmän ja vaikeammissa asioissa kouliintunut kuin edeltäjäni?

Tästä syystä luotan, että hyväksytte kun esitän Jutalle tässä yhteydessä toiveen. Toiveen, johon en odota tässä hetkessä vastausta. Toiveeni olisi, että tulevien eduskuntavaalien jälkeen, jos ja kun onnistumme yhteisessä työssämme SDP:n kannatuksen nostamisessa ja hallitusvastuuseen jälleen nousemisessa, Jutta Urpilainen olisi käytettävissä yhdeksi sosialidemokraattisen ministeriryhmän jäsenistä.

Kuten totesin, en odota tähän toiveeseen välitöntä vastausta, mutta haluan että sekä Jutta, että täällä koolla olevat toverit tietävät, että tämä tarjous on ja pysyy voimassa, mikäli kansa antaa sosialidemokraateille mandaatin toimia hallituksessa myös tulevien vaalien jälkeen.

Hyvät toverit,

Arvostamamme Paavo Lipponen nauratti meitä puoluekokouksen alussa kysymällä mikä on sisilisko? Vastaus oli: se on itsekriittinen krokotiili. Paavon puheeseen liittyi suuri viisaus: mitä enemmän piehtaroimme omassa kuvitellussa surkeudessamme, sitä vähemmän äänestäjät luottavat meihin.

Kaikista vaikeuksistamme huolimatta, me tiedämme varmaksi, että meillä on paljon annettavaa. Varsinkin näinä aikoina, jolloin rikkaat rikastuvat ja tuloerot kasvavat koko läntisessä maailmassa. Sosialidemokratian tilaus ei ole kadonnut minnekään. Sivistystä ja vapautta maailmassa ei ole koskaan tarpeeksi.

Sanoin jo eilen, että SDP:n tila ei juuri nyt ole parhain mahdollinen. Se ei ole ollut sitä pitkään aikaan. Te puoluekokousedustajat tiedätte tämän paremmin kuin kukaan muu. Me myös ymmärrämme, että asiaa ei ratkaista ihmekonstein. Luottamusta äänestäjiin ei rakenneta pikavipeillä eikä puolivillaisilla lupauksilla.

Kuten Jutta eilen totesi puheessaan, helppoja ratkaisuja ei ole. SDP lähtee uuteen nousuun vain ja ainoastaan, jos me kaikki olemme valmiit käärimään hihamme ja ryhdymme toimiin.

Yhteisöllisyys on SDP:n sydänveressä. Me haluamme rakentaa tulevaisuuden meille kaikille, emme vain minulle ja sinulle. Yksin emme ole mitään, yhdessä voimme saavuttaa vaikka mitä.

Meillä ei ole varaa jättää parhaita voimiamme käyttämättä, ei kenenkään.

Hyvät toverit,

Palatkaamme vielä hetkeksi Paavon vertaukseen krokotiileistä ja sisiliskoista. En halua, että meistä tulisi krokotiili. Mutta sisililiskoja emme halua olla. Olkaamme siis sosialidemokraatteja. Sen me osaamme. Suomi on sydämeltään sosialidemokraattinen maa.

Meidän yhteinen tehtävämme on saada ihmiset uskomaan, että olemme heitä varten. Se ei onnistu muuten kuin lähtemällä täältä Seinäjoelta yhtenäisinä. Itse asiassa en epäile sitä hetkeäkään. Me olemme pääministeripuolue ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeen!

Hyvät toverit,

Tämäkään puoluekokous ei olisi onnistunut ilman sen järjestäjiä, arkisen työn uurtajia. Etelä- Pohjanmaalaiset ovat tehneet hienoa työtä heimopäälliköidensä Johanna Aution ja Aake Heikkilän johdolla. Suurkiitos teille kaikille!

Järjestäjät tunnistaa siitä, että heillä on rintalappu, jossa lukee isoin kirjaimin MOON KÖKÄS, joka tarkoittaa ”minä olen talkoissa”. Teistä on hyvä ottaa mallia.

Me kaikki olemme täällä talkoissa tai kuten paikalliset sanoisivat MOOMMA TÄÄLLÄ KAIKKI KÖKÄS.

Hyvät toverit,

Meillä on kaksi viikkoa ja päivä ensimmäiseen yhteiseen koitokseemme. Eurovaalit ratkaisevat Euroopan suunnan.

Saavutamme päämäärämme vain ja ainoastaan, jos vietämme seuraavat 14 päivää kaduilla ja toreilla, äänestäjien keskuudessa.

Päätämme 44. puoluekokouksemme tänään täällä Seinäjoella. Työ ei kuitenkaan pääty tähän, vaan tästä se alkaa: jalat maassa, mieli korkealla, katse tulevaisuudessa.

Aloitamme nyt sen työn, johon kaikki uskomme: sosialidemokratian uuden nousun.

Hyvät toverit, toivotan teille hyvää kotimatkaa. Tästä se alkaa.