Risikko esittää Suomen pakolaiskiintiön nostamista

Yli 40 järjestöä vetosi alkuviikolla pakolaiskiintiön nostamisen puolesta. Suomen kiintiö on nyt 750 henkilöä.

Sisäministeri Paula Risikko esittää Suomen pakolaiskiintiön nostamista 300:lla ensi vuonna. Kiintiön nostamista on tarkoitus käsitellä hallituksen puoliväliriihessä, jossa tarkastellaan tulevan vuoden budjettia.

Yli 40 järjestöä vetosi alkuviikolla hallitukseen pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Suomen nykyinen kiintiö on 750. Kiintiön nostamisen jälkeen Suomi sitoutuisi vastaanottamaan 1 050 kiintiöpakolaista vuonna 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuivat myös taloustieteen professori Sixten Korkman ja arkkipiispa Kari Mäkinen.

– Vastaanottamalla pakolaisia suoraan muun muassa YK:n pakolaisleireiltä autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia pääsemään turvallisesti Eurooppaan. Samalla taistellaan ihmissalakuljetusta vastaan, sisäministeri Risikko toteaa.

Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on laajentaa kiintiöpakolaisjärjestelmää aktivoimalla yhä useampia EU-maita mukaan toimintaan.

– Suomi on johdonmukaisesti painottanut EU:ssa maahanmuuton parempaa hallintaa ja maahanmuuton laillisten väylien kehittämistä. Tässä jokaisen jäsenvaltion tulisi kantaa oma vastuunsa, ministeri Risikko sanoo sisäministeriön tiedotteessa.

Hallittua maahanmuuttoa

YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen mukaan maailmassa on käynnissä pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Kiintiöpakolaisten vastaanotto eli uudelleensijoittaminen on yksi keino auttaa todellisessa hädässä olevia, sillä kiintiöpakolaisena Suomeen otettavan henkilön suojelun tarve on selvitetty jo lähtömaassa. Kiintiöpakolaisina valitaan henkilöitä, jotka ovat jo pakolaisina jossain toisessa maassa ja joita YK:n pakolaisjärjestö UNHCR esittää uudelleensijoitettaviksi.

Vetoomuksen esittäneet järjestöt korostivat alkuviikosta, että vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna tulijoiden määrä laski 2000-luvun tasolle.

Pelastakaa lapset -järjestön toiminnanjohtaja Hanna Markkula-Kivisilta sanoi pakolaiskiintiön nostamisen olevan juuri hallituksen peräänkuuluttamaa hallittua maahanmuuttoa.

Markkula-Kivisillan mielestä Suomi voi kiintiöitä nostamalla vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa,

Suomi korotti kolme vuotta sitten pakolaiskiintiötään 1 050 henkilöön mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön.

Pakolaiskiintiön nostamista ovat esittäneet esimerkiksi Amnesty International Suomen osasto, Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa lapset, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Väestöliitto, Suomen UNICEF ja Suomen YK-liitto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.