Risteyksissä luoviminen polkupyörällä ei ole aina simppeliä – miten ne väistämissäännöt nyt menivätkään?

Risteyksissä luoviminen polkupyörän selässä ei aina ole simppeliä. Lukijoiden toiveesta Keskisuomalainen julkaisee nyt 7. elokuuta paperilehdessään ilmestyneen pikakertauskurssin polkupyörällä liikkumiseen.

 

1. Auto on hirmu iso pökäle. Se saattaa painaa monta tonnia, kun isokokoinenkin pyöräilijä harvoin painaa paljon 100 kiloa enempää. Siksikin pyöräilijän on syytä olla tarkkana liikenteessä, ja päälle käyvää autoa kannattanee väistää, vaikka itse ajaisikin liikennesääntöjen mukaan ja autoilija miten sattuu.

 

2. Jos tarjolla on pyörätie, pitää sitä käyttää. Pyörätiellä ajetaan oikeaa reunaa pitkin.

 

3. Jos pyörätietä ei ole, ajaa pyöräilijä samaa tietä kuin autotkin. Jos tiellä on jalkakäytävä, saavat sillä pyöräillä alle 12-vuotiaat lapset.

 

4. Jalankulkijat saavat kulkea kumpaa tahansa reunaa pitkin,  kun pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty.

 

5. Kävelykadulla ja pihakadulla saa pyöräillä, mutta jalankulkija on noilla väylillä kuningas, jolle pyöräiljän  ja kaikkien muidenkin ajoneuvojen kuljettajien on annettava esteetön kulku.

 

6. Sekavaa risteyksessä – taluta!

Jos pyöräilijä kuolee tai loukkaantuu, niin yleensä risteyksessä. Eräs kätevä konsti risteystoimimiseen on tämä: Hyppää pois pyörän selästä, jos tilanne vaikuttaa epäselvältä, etkä ole varma, miten toimia. Ylitä tie suojatietä pitkin pyörää taluttaen – nyt tilanne on ainakin sääntöjen mukaan tuiki selvä, sillä kaikkien ajoneuvojen on väistettävä suojatietä ylittävää jalankulkijaa.

Lähde: Liikenneturvan Jalan ja pyörällä -opas, Liikenneturvan tilastokatsaus pyöräilijöiden onnettomuuksista (21.3.2018) ja Tieliikennelaki.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .