Robotti, kelpo apumies vai monsteri?

Tekoäly järjestää työtehtävät uuteen uskoon.

Robotti on ristiriitaisia tunteita herättävä sana, paitsi insinöörille. Insinöörithän ne kehittelevät teollisuudelle tuotannon tehostamiseksi koneihmisiä, jotka vapauttavat työstä.

Nyt robotit tekevät tuloa hoitoaloille. On nähty pehmolelurobotteja, joilla muistisairaita huijataan luulemaan, että hellittävänä on elävä lemmikki.

Entä automaattiset metrojunat tai autot? Moni näkee painajaisia kyydistä, jossa ei ole kuljettajaa ollenkaan.

Mukaviakin robotteja on olemassa. Sellainen nostelee raskaita taakkoja, joita ihmispolon heikko selkä ei kestä. Erityisen mukavia nostorobotit ovat hoiva-aloilla, kun hoidetaan liikuntakyvyttömiä. Japanissa on kuulema prototyyppivaiheessa karhu, joka nostaa potilaan syliinsä ja siirtelee paikasta toiseen tassujensa vahvassa otteessa.

Sitten on älyrobotteja, jotka tekevät työvuorolistoja, tarkkailevat tehtyä työtä ja laskevat palkkoja. Työpaikoilla päästään eroon kyttäävistä pomoista.

Mukiinmenevä on myös jätteenkäsittelylaitosten robotti, joka lajittelee pois heittämäämme jätettä uudelleen kierrätettäväksi.

Arkielämässä kohtaamme ohjelmistorobotiikkaa, kun teemme vaikkapa vahinkoilmoitusta vakuutusyhtiölle tai kyselemme pankista lainaa. Vahinkoilmoitukseen tulee vastaus vaikka keskiyöllä. Ei sitä vastausta ihminen laadi, vaan työn tekee robotti.

Mikä helpotus, kun ei tarvitse lähteä toimistoon eikä konttoriin.

Tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunnasta Evasta puhuu robotiikasta, joka helpottaa varallisuuden sijoittamisessa. Kysymys on Yhdysvalloissa jo paljon käytetystä automatisoidusta sijoitusneuvonnasta.

Kone käsittelee valtavia laskennallisia kokonaisuuksia, tarkastelee muutoksia pitkältä ajalta, laskee todennäköisyyksiä ja on koko ajan aktiivinen. Kone seuraa automaattisesti tietoja yritysten tuloksista ja osakkeiden hinnoista.

– Robotti on parempi sijoittaja kuin ihminen. Se perustaa päätöksensä realismiin ja matematiikkaan. Ihminen päättää fiilispohjalta.

– No ei robotillakaan helposti rikastu, Haavisto naurahtaa.

Sairauksien hoito paranee tekoälyn ansiosta.

– Diabeteksen hoitoon on tullut laitteita, jotka seuraavat potilaan tilaa reaaliajassa. Tavoitteena on laite, joka hoitaa potilaan verensokerin automaattisesti tasapainoon, eli annostelee lääkettä, kertoo tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Etlasta.

Tämä ei ole enää kaukana siitä että ihmiselle pystytään tekemään eräänlainen tekohaima.

Lääketiedettä tekoäly on auttanut jo paljon. Sairauksissa on tiettyjä oireita ja lainalaisuuksia, niitä on koottu laajaan tietovarantoon. Tietovaranto auttaa lääkäriä tekemään oikean diagnoosin.

– Liikenteessä automaattisesti ohjautuva auto on turvallisempi kuin ihmisen ohjaama, Kauhanen sanoo.

Ihminen reagoi liikenteessä hitaasti tai erehtyy helposti tekemään vääriä reaktioita.

Yhdysvalloissa on jo autoja, joiden oma automatiikka ohjaa auton itsestään pysäköintiin.

Äskettäin Eva julkaisi laajan robotiikkaa käsittelevän raportin nimeltä Robotit töihin.

Robotiikkaa ei pidä pelätä eikä paheksua, on raportin sanoma. Robotit vapauttavat meidät monista raskaista ja ikävistä töistä.

Tehy perää etiikkaa

Tehy on ottanut hyvillä mielin vastaan hoiva-alalle jo tulleen robotiikan ja automatisaation.

– Robotti vapauttaa raskaista ja yksitoikkoisista rutiinitöistä. Hoitajille jää enemmän aikaa laadun kannalta tärkeään potilastyöhön, toteaa Tehyn puheenjohtaja Raimo Vesivalo.

Robotiikka antaa hoitajille mahdollisuuden keskittyä tehtäviin, joihin heidät on koulutettu.

Roboteille sopivia tehtäviä ovat potilaiden ja tarvikkeiden kuljettaminen, lääkkeiden annostelu ja jakaminen sekä potilaan tilaa koskevan tiedon tallentaminen, Vesivalo luettelee.

On arvioitu, että niin sanotut logistiset tehtävät, ruuan ja liinavaatteiden kuljettaminen esimerkiksi, lohkaisevat noin 20 prosenttia hoitajien työstä.

Uusi tekniikka ja robotiikka auttavat hoiva-alaa selviämään tulevina vuosina edessä olevasta työtaakasta, kun hoitoa tarvitsevia vanhuksia on entistä enemmän.

– Automaation ja robotiikan tulosta huolimatta hoiva-alalle tarvitaan lisää henkilöstöä. Hoiva-aloiltakin jää lähitulevaisuudessa paljon väkeä eläkkeelle.

Mittava työmaa on myös siinä, kun robotiikkaa ja terveysteknologiaa kehitetään. Vain sellaiset robotit ja laitteet kelpaavat, jotka oikeasti parantavat hoidon laatua.

– Jonkun on aina ohjelmoitava robotti. Ohjelmoijan pitää tuntea hoitotyön sisältö hyvin. Pitää tietää myös hoitotyön eettiset normit, Vesivalo painottaa.

Tekniikan ja hoitotyön välimaastoon syntyy uusia ammatteja.

–Insinööri-sairaanhoitaja.

Paitsi laitoksiin, robotiikka on tulossa myös hoidettavien koteihin. Kotihoidossa olevalle robotti voi tehdä mittauksia tai muistuttaa lääkkeistä.

Robotteihin suhtautuminen on Suomessa tunteenomaista, Tehyssä tiedetään. Jos saisi valita, moni ihminen ottaisi hoitoa vastaan mieluummin ihmiseltä kuin härpäkkeeltä.

Ulkomailta on tullut tutkimustietoa esimerkiksi siitä, että lasten sairauksien hoidossa leikkiroboteilla, joihin on kytketty hoitotekniikkaa, on saatu hyviä tuloksia.