Robottivauva ryömii ja tutkii hengitysilmaa

Terveys: Pikkulapset altistuvat suuremmalle mikrobi- ja pölymäärälle kuin aikuiset.

Pienten lasten hengitysilma on erilaista kuin aikuisten. Maassa ryömivät lapset altistuvat suuremmalle mikrobimäärälle kuin aikuiset ja myös mikrobilajisto on erilaista, suomalaistutkimuksesta selviää.

– Tämä johtuu oletettavasti siitä, että osa pölystä ja mikrobeista jää lähelle lattiaa, eikä nouse aikuisten hengitysilman korkeudelle, tutkija Heidi Hyytiäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo.

Lasten altistumista mikrobeille tutkittiin THL:n ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteisessä hankkeessa, jossa rakennettiin robottivauva matkimaan pikkulapsen ryömimistä lattialla ja mitattiin hengitysilman mikrobeja, jotka olivat peräisin mattopölystä.

Pikkulapsen ryömiminen nostaa matosta pölyn mukana mikrobeja. Osa mikrobeista liikkuu ilmavirtojen mukana helpommin ja kauemmas kuin toiset, minkä takia lapsen hengitysilman mikrobien seos on erilainen kuin maton pinnalla tai aikuisten hengitysilmassa.

Tutkimukseen tarvittavat matot kerättiin tavallisista suomalaiskodeista eli juuri niistä paikoista, joissa lapset eniten altistuvat hengitysilman mikrobeille.

– Kun imeväisikäinen lapsi altistuu mikrobeille, hän tavallaan myös treenaa immuunijärjestelmäänsä ja voi saada suojaa tietyiltä sairauksilta. Tähän vaikuttaa kuitenkin huomattavassa määrin myös esimerkiksi genetiikka, muut ympäristötekijät ja se, millaisista mikrobeista on kyse, Hyytiäinen sanoo.

Altistuminen jo varhaislapsuudessa maatilaympäristön mikrobeille voi aikaisempien tutkimusten mukaan suojata esimerkiksi astmalta tai allergioilta.

– Sitten voi toisaalta olla kosteus- ja homevaurion tuomia epäpuhtauksia, jotka puolestaan voivat lisätä hengitystieoireita ja astman riskiä.

Hyytiäisen mukaan lisätieto lasten mikrobialtistumisesta on askel kohti ympäristöperäisten sairauksien synnyn syy-yhteyksien ymmärtämistä ja elinympäristön muokkaamista terveyttä tukevaan suuntaan. 

Matoilla ryömivä robottivauva oli vielä varsin kömpelönoloinen. Hyytiäisen mukaan tulevaisuudessa näytteitä voitaisiin kerätä jonkinlaisella robotti-imurilla, joka huomioisi myös tavallisen elämän vaikutukset, kuten ihmisten aiheuttamat ilmavirrat ja liikkeet.

– Nykyisillä menetelmillä pienten lasten altistumista ei voida helposti mitata, sillä menetelmät on kehitetty pääasiassa asuintilojen ja aikuisten altistumisen tutkimiseen. 

Lasten mikrobialtistusta koskeva tutkimus toteutettiin THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Hanketta johti professori Brandon Boor Purduen yliopistosta. Hankkeen rahoittivat Suomen Akatemia (PROBIOM-projekti) sekä Juho Vainion Säätiö. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Microbiome-tiedejulkaisussa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .