Romutuspalkkioita riittäisi vielä yli tuhannelle autolle – osa rahasta jää käyttämättä

Autojen romutuspalkkioon tarkoitettua rahaa on jäämässä yli.

Elokuun loppuun asti jatkuvaan kampanjaan on varattu valtion budjetissa kahdeksan miljoonaa euroa, mistä oli käytetty elokuun 12. päivään mennessä 82 prosenttia. Rahaa on jäljellä 1,5 miljoonaa euroa, mikä riittää vielä noin 1 400 auton romutuspalkkioon.

– Ihan loppuun asti rahat eivät ehdi kulua, sillä aikaa on enää alle kolme viikkoa. Joitakin satoja autoja ehtii vielä tulla kampanjaan, erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta sanoo.

Myös erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä liikenne- ja viestintäministeriöstä ennakoi, että rahoja jää käyttämättä jonkin verran.

– Tyypillisesti viimeisenä kuukautena tulee jonkinasteinen piikki, kun vähän myöhässä liikkeellä olevat hakevat tukea. Optimaalista on, että vähän jää rahaa käyttämättä. Sitten on varmasti riittänyt kaikille halukkaille, Eilittä toteaa.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio arvioi, että palkkiota ehditään hyödyntää noin 7 000 uuden auton ostoon, kun rahoitusta olisi riittänyt noin 7 600 autolle. Elokuun puoleenväliin mennessä palkkiota oli käytetty noin 6 200 autoon.

Ehdot tiukentuivat viime kokeilusta

Edellisen kerran romutuspalkkiota kokeiltiin vuonna 2015.

Tuolloin kampanjaan budjetoitiin aluksi kolme miljoonaa euroa, mutta romutuspalkkion suosio oli niin suuri, että siihen annettiin lisätalousarviossa viisi miljoonaa euroa lisärahoitusta.

 

Romutuspalkkion ehtoja on tiukennettu edelliskerrasta. Kun vuonna 2015 edellytyksenä oli, että romutettava auto oli yli kymmenen vuotta vanha, nyt vaatimuslista on pidempi.

Romutuspalkkion käyttäjän on täytynyt olla romutettavan auton omistaja tai haltija vähintään 12 kuukautta ennen romutusta. Auton on myös pitänyt olla liikennekäytössä sekä vuonna 2017 että romutushetkellä. Pihan perällä pitkään olleet autot eivät kelpaa.

– Viime kerralla noin 70 prosenttia autoista oli sellaisia, jotka olivat olleet omistajan käytössä jo pitkään. Noin 30 prosenttia autoista oli hankittu vähän ennen romuttamista tai romutuspalkkion saamista varten, Tero Kallio kertoo.

Romutuspalkkioon ei ole rahoitusta ensi vuodelle

Ensi vuonna romutuspalkkioita ei ole jaossa, sillä valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksessa niihin ei ole varattu rahaa.

Viime vuonna siniset ajoivat romutuspalkkiota budjettiin, mutta kampanjan jatkaminen ei ole nyt korkealla heidänkään asialistallaan.

– Olisi kivaa, jos sellaista rahaa löytyisi, mutta on oletettavaa, ettei löydy. On merkittävämpiäkin paikkoja, eli infran rahoitus, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (sin.) toteaa.

Uusia autoja saadaan Tero Kallion mielestä lisää liikenteeseen tehokkaammin veronalennuksilla kuin kertakampanjoilla.

– Romutuspalkkio on hyvä tilapäinen laastari muttei ratkaise ongelmaa eli vanhaa autokantaa.

Veronalennukset ja kasvanut kulutus näkyvät kaupassa

Autokauppa on käynyt tänä vuonna vilkkaammin kuin viime vuonna vastaavana aikana. Uusia autoja oli ensirekisteröity heinäkuun loppuun mennessä 79 186, kun viime vuonna samana aikana ensirekisteröintejä kertyi 73 306.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että valtaosa romutuspalkkiolla ostettavista autoista olisi ostettu ilman palkkiotakin. Sen sijaan autoveron alentamisen ministeriö on arvioinut lisäävän uusien autojen myyntiä vuosina 2016–2019 yhteensä noin 11 000 autolla.

Neuvotteleva virkamies Jenni Oksanen muistuttaa, että kulutus on kasvussa muutoinkin, mikä myös näkyy autokaupassa.

Romuautot varaosiksi ja kierrätykseen

Romutuspalkkiossa on unohdettu kestävä kehitys, kritisoi Autopurkamoliiton puheenjohtaja Kari Laine. Laineen mielestä autojen romuttamisessa pitäisi olla nykyistä tiukemmat vaatimukset osien uudelleenkäytöstä.

Romutettavasta autosta on irrotettava vähintään nesteet, renkaat ja akku ennen murskaamista. Varaosia autoista ei aina irroteta, vaan ne voivat päätyä auton mukana murskattaviksi ja kierrätykseen.

– Romuautojen vastaanottopisteitä on Suomessa yli 270 ja niistä autopurkamoja, joissa kaikki käytettävissä olevat varaosat irrotetaan ja myydään eteenpäin käyttöön, on alle puolet, Laine sanoo.

Autopurkamoliitto kritisoi varaosien murskaamista

Varaosiksi kelpaavien osien murskaaminen on Laineen mielestä tuhlausta.

– Romutuspalkkion kautta romutettavaksi tulee autoja suoraan liikennekäytöstä, eli niissä on hyväkuntoisia osia. Autoista saataisiin paras mahdollinen hyöty, jos osat käytettäisiin vielä liikenteeseen jäävien autojen korjaukseen, Laine sanoo.

Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen ei pidä tilannetta ongelmana. Hänen mukaansa autopurkamoita ei ole riittävästi Suomessa, jotta ne yksin riittäisivät romuautojen vastaanottoverkostoksi. Verkostoon on siksi tullut purkamojen lisäksi on esimerkiksi romukauppoja, kyläkauppoja ja paloasemia.

– Purkuosista ei ole Suomessa pulaa, päinvastoin ylitarjontaa, Silvennoinen sanoo.

Autokannan ikä näkyy purkamollakin

Lisääntynyt autojen romuttaminen on näkynyt myös purkamoilla – eri puolilla Suomea hieman eri lailla. Kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, romutettavaksi on Kari Laineen näkemyksen mukaan päätynyt paljon hyväkuntoisiakin autoja.

Itä- ja Pohjois-Suomessa romutettavat autot ovat sen sijaan olleet vanhempia.

Esimerkiksi Joensuussa toimivassa Karjalan Purku-Pojissa on näkynyt Itä-Suomen autokannan iäkkyys.

– Romutuspalkkion kautta tulleet autot ovat olleet pääasiassa 1990-luvun ja vuosituhannen alun autoja. Joitakin vain 10 vuotta vanhojakin autoja on ollut purettavana, toimitusjohtaja Katriina Tukiainen kertoo.

Tukiainen on pitänyt romutuspalkkiota hyvänä piristysruiskeena.

– Kampanja on tuonut lisää purkuautoja eli työtä meille purkaamolle. Kun asiakkaat puolestaan ovat ostaneet kaupasta uuden auton, siihen on jatkossa mahdollista myydä varaosia, Tukiainen toteaa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .