Ruoka ja ilmasto kuumensivat puheenjohtajatentin tunnelmaa – "Rauhallinen ihminenkin hermostuu, kun ei saa käyttää ihmiskunnan suurimmasta kysymyksestä puheenvuoroa"

"Hävittäjien määrällä ei voi flirttailla yhtään"

Eduskuntavaalikampanjoinnin loppusuoralle olennaisena osana kuuluvat televisiotentit alkoivat torstaina poikkeuksellisissa merkeissä. Maassa on hallituksen tilalla toimitusministeristö, joka etupäässä huolehtii rutiiniasioiden viemisestä eteenpäin ilman, että se toteuttaa hallitusohjelmaa.

Näin ollen kaikki puoluejohtajat astuivat kameroiden eteen asetelmasta, jossa perinteinen hallitus–oppositio-vastakkainasettelu oli vaihtunut jonkinlaiseksi kaikki vastaan kaikki -tilanteeksi.

Paikalla olivat Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto (vihr.), Jussi Halla-aho (ps.), Anna-Maja Henriksson (r.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sd.), Juha Sipilä (kesk.) sekä sinisten Sampo Terho.

 

Ilmastonmuutos on nyt pakko ottaa vakavasti

 

Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta julkisti yhteiset ilmastopoliittiset linjauksensa. Perussuomalaisia lukuun ottamatta puolueet sitoutuivat siihen, että EU-alueen tulisi saavuttaa hiilineutraalius ennen vuotta 2050 eli saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon.

Hiilineutraalius tarkoittaa, että esimerkiksi valtio tuottaa vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyy sitomaan. Näin ollen Suomen hiilinielut, kuten metsät ja suot, imisivät ilmakehästä yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomi sinne päästää.

 

Teknologian kehittämiseen luotetaan

 

Puoluejohtajista useat luottavat teknologian kehittymiseen ja pitävät sitä olennaisena ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

Sampo Terho pääsi syyttämään vihreiden energiapolitiikan linjauksia epäonnistuneiksi.

– Viime vuosikymmenien karmea vihreä virhe oli, että ydinvoimaa vastustettiin ideologisesta syystä.

Rinne huomautti, että ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi on mahdollista löytää suomalaisia ratkaisuja. Valtiovallan tulee hänen mukaansa tukea muun muassa uusia tuotantoinnovaatioita.

Myös Sipilä vannoi uuden teknologian nimiin pääministerillisin äänenpainoin.

– Teknologian vienti on suuri mahdollisuus ja sitä kautta saadaan uusia työpaikkoja. Sitä on ilo esitellä maailmalla.

Samaan tapaan arvioi Haavistokin.

– Meillä on osaamista, jota maailmassa tarvitaan. Eturyhmässä olevat maat saavat itselleen taloudellista hyötyä teknologiavientinä. Olisihan se ihan nurinkurista jos me poliitikot tätä jarruttaisimme.

Li Andersson käänsi katseen nuoriin ja oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksessa ylipäätään koululaisilla ja lapsilla tuntuu olevan paras suhteellisuudentaju.

 

Ruokakeskustelu kuumensi tunnelmaa

 

Kun puheenjohtajatentti pääsi ruokaan ja ilmastoon, alkoi tunnelma lämmetä. Puheenjohtajat puhuivat päällekkäin, ja Petteri Orpo tuskastuikin.

– Tässä rauhallinen ihminenkin hermostuu, kun ei saa käyttää ihmiskunnan suurimmasta kysymyksestä puheenvuoroa pitkään aikaan. Ilmastonmuutos pitää kirjoittaa ykkösasiana seuraavaan hallitusohjelmaan, ja myös EU:lta tulee vaatia paljon kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.

SDP:n Rinne olisi valmis ohjaamaan ruuan kulutustottumuksia kestävän kehityksen arvonlisäveron kautta.

– On tärkeää, että kannustetaan ihmisiä tekemään oikeita ratkaisuja. Verojärjestelmän tulisi ohjata käyttämään ilmastonmuutoksen kannalta hyviä tuotteita ja niitä ikäviä tuotteita verotettaisiin enemmän.

Tähän Sipilä ääneen päästyään ilmaisi olevansa eri linjalla.

– Antti, ei missään tapauksessa mitään veroja!

 

Hävittäjähankkeesta on päätettävä

 

Suomen nykyiset hävittäjät eli Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Niiden korvaamiseksi tulee seuraavan hallituksen ja eduskunnan tehdä päätökset. Vuonna 2021 tehtävä lopullinen hävittäjävalinta on siis poliitikkojen käsissä.

Uusia hävittäjiä olisi tarkoitus käyttää 2060-luvulle asti.

Puolustuspoliittisessa selonteossa käytöstä poistuvien Hornet-hävittäjien suorituskyky on linjattu korvattavaksi täysimääräisesti uusilla monitoimihävittäjillä. Hankevalmistelijat katsoivat tämän merkitsevän 64:ää konetta.

Tarvittavasta koneiden määrästä ei tentissä tullut yksiselitteistä selvyyttä, sillä kuten useampikin keskustelija totesi, kyse on koneiden suorituskyvystä ja niihin valittavista asejärjestelmistä.

Kokoomuksen Orpo totesi Itämeren tilanteen huolestuttavaksi ja siksi Suomi tarvitsee uskottavan ilmavalvonnan ja -puolustuksen.

– Hävittäjien määrällä ei voi flirttailla yhtään, hän totesi viitaten mahdolliseen halukkuuteen hankkia vähemmän hävittäjiä.

Pekka Haavisto muistutti niin ikään Euroopan epävakaudesta ja arvaamattomasta Venäjästä ja sanoi, että siitä syystä Suomen on pidettävä huolta omasta maa-, meri- ja ilmatilastaan kaikilla keinoilla.

Terho piti lukumäärää 64 tärkeänä ja halusi Suomen pitävän siitä kiinni. Li Andersson totesi, että lukumääristä voidaan päättää vasta kun Suomi on saanut hävittäjävalmistajien lopulliset tarjoukset.

Ehdolla Hornetien seuraajiksi ovat yhdysvaltalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18 Super Hornet, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Dassault Rafale ja yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .