Ruokahävikin sääntelystä kiistaa eduskunnassa

Hävikkiruokaa halutaan ohjata hyväntekeväisyyteen.

Eduskunnan täysistunnossa kuultiin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ruokahävikkiä kannattaa pienentää. Kansanedustaja Susanna Koski sanoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, että ruokatieto ja -taito ovat sääntelyä oikeampi tie ruokahävikin vähentämiseksi.

Koski jatkoi myöhemmin keskustelussa, että hävikki voi synnyttää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia joillekin toimijoille. Hän sanoi, että ruokahävikin omistaja saa käyttää hyödykkeensä parhaaksi katsomallaan tavalla.

– Mutta uutta sääntelyä ei sitä varten tarvitse luoda. Pakko ei ole keino mihinkään, vaan vapaaehtoinen ja valistunut hyötykäyttäjä. Järjen käyttö on aina sallittua ja kannustettavaa, Koski sanoi.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Ilmari Nurminen puhui puolestaan sääntelyn puolesta. Hän on ollut tekemässä puoluerajat ylittänyttä lakialoitetta, jolla kiellettäisiin syömäkelpoisen ruuan roskiin heittäminen. Hävikkiruoka voitaisiin ohjata esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa.

─ Luovuttamalla hävikkiruoka esimerkiksi leipäjonoihin jaettavaksi voitaisiin nykyistä hävikkiä pienentää merkittävästi. Tämä olisi myös sosiaalisesti ja taloudellisesti erittäin kestävää, Nurminen totesi.

Asia nousi esiin ruokapoliittisen selonteon lähetekeskustelussa. Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa heitetään syömäkelpoista ruokaa menemään 400–500 miljoonaa kiloa joka vuosi. Hävikkiä syntyy eniten kotitalouksien, kaupan, ravintoloiden ja teollisuuden osalta.