Ruotsalaisten mielikuvat Suomesta positiivisia, mutta hataria

Puolet ruotsalaisista arvioi, ettei tiedä naapurimaastaan juuri mitään.

Ruotsalaisten asenne Suomeen on enimmäkseen positiivinen, mutta suuri osa ruotsalaisista kokee, ettei tiedä naapurimaastaan juuri mitään. Tämä käy ilmi ruotsalaisten Suomi-kuvaa kartoittaneesta kyselytutkimuksesta.

– Ruotsalaisten Suomi-kuva on aika pinnallinen. Maantieteellisesti on todella isoja eroja. Pohjoisessa, esimerkiksi Haaparannassa, tiedetään Suomesta aika paljon. Malmöstä Suomi on aika kaukana, sanoo Tukholman Suomi-instituutin johtaja Anders Eriksson.

Erikssonin mukaan esimerkiksi suomalaisella muotoilulla on Ruotsissa vahva asema ja sitä arvostetaan.

Vastaajista noin puolet arvioi tietonsa Suomesta olemattomiksi tai vähäisiksi. Kyselyn perusteella Ruotsissa kytee silti kiinnostus Suomea kohtaan. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut haluaisivat oppia Suomesta lisää.

Muumipeikko ja vihaiset linnut tunnetuimmat suomalaiset

Kaikkiaan kaksi kolmesta vastaajasta kuvaili asennettaan Suomeen melko tai erittäin positiiviseksi.

Järvet, luonto, sauna ja Helsinki pulpahtivat tyypillisimmin ruotsalaisten mieleen, kun heiltä kysyttiin spontaaneja mielikuvia Suomesta. Moni pitää Suomea myös maana, jolla on toimiva yhteiskunta ja lähellä Ruotsia oleva elintaso.

Tunnetuimmat suomalaiset ovat Ruotsissa kirjailija Tove Janssonin luoma Muumipeikko sekä peliyhtiö Rovion Angry Birds -hahmot.

Negatiivisempana mielikuvana nousi esiin käsitys suomalaisten runsaasta alkoholinkäytöstä. Neljä kymmenestä vastaajasta oli samaa mieltä väittämästä, että suomalaiset juovat enemmän alkoholia kuin muut Pohjoismaiden asukkaat. Suomea ei koettu myöskään kovin monimuotoiseksi maaksi.

Joka kolmas kyselyyn vastanneista haluaa oppia lisää Suomesta. Eniten ruotsalaisia kiinnostaa suomalainen kulttuuri, historia ja yhteiskunnalliset asiat.

Tutkimuksen tilasi Suomen Tukholman-instituutti yhdessä Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston ja ajatushautomo Magman kanssa. Kyselyn toteutti Novus Sverigepanel, joka haastatteli yli tuhatta 18–79-vuotiasta ruotsalaista tammikuussa. Virhemarginaali on suurimmillaan 4,5 prosenttia suuntaansa.