Ruotsin esimerkki sai Suomen koventamaan turvapaikkalinjaa

Maahanmuuttovirasto tyrmää kritiikin irakilaisten oikeusturvan heikentämisestä.

Maahanmuuttovirasto tyrmää oikeusoppineiden kritiikin siitä, että turvapaikkaratkaisuilla olisi heikennetty irakilaisten oikeusturvaa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkimuksen mukaan irakilaisten oli huomattavasti vaikeampi saada Suomesta kansainvälistä suojelua viime vuonna kuin ennen pakolaiskriisin kärjistymistä 2015. Tutkijat pitävät linjamuutosta huolestuttavana oikeusvaltion kannalta, koska se ei näytä perustuvan lainsäädännön muuttumiseen.

– En näe, että meidän toiminnan johdosta oikeusturva olisi heikentynyt, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio vastaa arvosteluun.

Hän perustelee linjan tiukentumista sillä, että Irakia koskeva maatieto vaati päivitystä ja käytäntöjä haluttiin yhdenmukaistaa etenkin Ruotsin kanssa. Hallitus oli havainnut, että irakilaiset saavat Suomessa kansainvälistä suojelua löysemmin perustein kuin Ruotsissa.

– (Löysempi päätöskäytäntö) varmaan saattoi olla vetotekijä tulla Suomeen koko Euroopan läpi, Vuorio sanoo.

Kotipaikka ei enää riitä perusteluksi

Torstaina julkistetussa tutkimuksessa vertailtiin kansainvälistä suojelua koskevia päätöksiä ennen 2015 alkanutta hakemussumaa ja sen jälkeen, kun tilanne oli jo selvästi rauhoittunut. Tutkimus kohdistui 18–34-vuotiaisiin irakilaisiin, koska heidän osuutensa hakijoista oli selvästi suurin. Aineistona oli yhteensä liki 250 päätöstä.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että turvapaikkalinja kiristyi merkittävästi, vaikka hakijoiden taustoissa ei ilmennyt selviä muutoksia.

Vuorion mukaan kielteiset päätökset lisääntyivät, koska vielä 2015 käytännössä kaikki Etelä- ja Keski-Irakista tulleet saivat Suomesta oleskeluluvan. Käytäntöä muutettiin Ruotsin mallin mukaisesti siten, että irakilaiset eivät enää voineet saada oleskelulupaa vain kotipaikkansa perusteella.

– Vuonna 2017 heidän on täytynyt yksityiskohtaisemmin kyetä kertomaan, mikä heitä uhkaa kotimaassa, koska pelkkä kotipaikka ei enää riitä.

Hallinto-oikeudet ovat Vuorion mukaan vahvistaneet linjan muuttumisen.

Oliko taustalla poliittista ohjausta?

Perustelut eivät hälvennä tutkimuksen tekijöiden huolia oikeusvaltion toteutumisesta.

– Se ei ole selitys, että Ruotsikin on kiristänyt niin meidänkin täytyy, sanoo tutkimuksen toinen johtaja, Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi.

Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta pitää ongelmallisena, että ihmisoikeuksiin merkittävästi vaikuttavat muutokset eivät näytä perustuvan lakiin ja yksilölliseen harkintaan vaan politiikkaan.

– Jos muutos tapahtuu tällä tavalla poliittisen ohjauksen kautta, silloin menetetään kaikki demokraattisessa oikeusvaltiossa olevat kontrollimekanismit.

Vuorio ei niele väitteitä poliittisesta ohjauksesta.

– Ei kukaan ole sanonut kenellekään, että pitää tehdä kielteisiä päätöksiä mahdollisimman paljon. Päätösten on oltava oikeita ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.

Entä vaikuttaako poliittinen ilmapiiri siihen, miten turvapaikkoja myönnetään?

– Ei todella vaikuta. Emme ole poliittisia toimijoita, emmekä tee päätöksiä fiilispohjalta.

Turvapaikkahakemukset

Suma nosti Migrin otsikoihin

– Maahanmuuttoviraston (Migri) linjauksista on käyty paljon keskustelua sen jälkeen, kun turvapaikkahakemusten määrä lähti pakolaiskriisin puhjetessa rajuun kasvuun. Vuonna 2015 Suomessa jätettiin 32 000 turvapaikkahakemusta, kun aiemmin hakemuksia tuli muutama tuhat vuodessa.

– Hakemussuma aiheutti Migrissä kovia paineita, ja osa työntekijöistä ilmaisi julkisuudessa huolensa siitä, toteutuuko yksilöllinen harkinta kaikissa ratkaisuissa.

– Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi Migrille viime keväänä moitteita siitä, että turvapaikkahakemusten käsittely ei huomioinut riittävästi hakijoiden oikeusturvaa ja yhdenvertaista kohtelua.

– Migrin turvallisuusarviot Irakista, Afganistanista ja Somaliasta ovat myös herättäneet huomiota. Vuonna 2016 Migri ilmoitti maiden turvallisuustilanteen parantuneen. Jälkeenpäin virasto myönsi, että arviota olisi pitänyt perustella paremmin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.