Säätytalolla on sovittu 18 maakunnan sote-uudistuksesta – pääkaupunkiseudun asema selvitetään erikseen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen hallintomallista on löydetty ratkaisu Säätytalolla, kertoo hallitusta muodostava SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Rinteen mukaan sote-uudistusta on tarkoitus lähteä rakentamaan 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. Samalla on sovittu, että julkinen sektori on pääjärjestäjä ja -tuottaja.

Vuoden loppuun mennessä selvitetään erikseen pääkaupunkiseudun asema uudistuksessa.

– On sovittu myös siitä, että tämän vuoden loppuun mennessä selvitetään, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia myös tuottajina, Rinne kommentoi.

Rinne kertoo, että parlamentaarisessa valmistelussa aiotaan käydä läpi erityisesti verotukseen ja monikanavarahoitukseen liittyviä kysymyksiä.

Sote-sovusta ennen Rinnettä kertoneen Helsingin Sanomien mukaan maakuntiin olisi siirtymässä myös palo- ja pelastustoimi. Tällä vastattaneen erityisesti keskustan vaatimuksiin. Puolueen yhtenä kynnyskysymyksenä hallitukseen menolle on, että sote-palvelut toteutetaan 18 monialaisen maakunnan pohjalta.

 

Asiantuntijat: 5 tai 12 aluetta olisi hyvä

 

18 maakuntaa oli myös edellisen hallituksen kompromissi, kun keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ryhtyivät sorvaamaan uudistusta vuonna 2015.

Asiantuntijat pitivät kuitenkin jo tuolloin määrää turhan suurena. Virka-arvion mukaan hyvä määrä sote-alueita voisi olla joko 5 tai 12.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavat virkamiehet kertoivat huhtikuussa, että arvio pitää vieläkin paikkansa.

– Nämä lukumäärät ovat edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta erittäin relevantit, mutta 18 aluettakin on huomattavasti parempi kuin 300 kuntaa, sanoi STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila huhtikuussa.

Rinteen mainitsema verotuksen selvittäminen parlamentaarisessa valmistelussa näyttää noudattelevan virkamiesten kantaa. Varhila on toivonut, ettei verotusasiaa lyötäisi lukkoon vielä Säätytalolla.

– Se on äärettömän iso muutos ja tarvitsee pitkäaikaisen valmistelun, Varhila sanoi huhtikuussa.

 

Neuvotteluaikataulut venyvät

 

Hallitusneuvottelujen aikataulut ovat venymässä Rinteen alkuperäisestä suunnitelmasta. Alun perin Rinne oli toivonut, että valmista olisi jo perjantaina, mutta neuvottelujen valmistuminen venyy EU-vaalikiireiden vuoksi ensi viikkoon.

Talous- ja veroryhmien työ on edelleen kesken, mutta muissa työryhmissä on Rinteen mukaan valmista.

Rinne kertoi jo aiemmin, että leikkauksia ei tarvitse tehdä ja uusiin pysyviin menoihin sekä suuriin investointeihin olisi kyllä rahaa.

Suunnitteilla on esimerkiksi isoja ja kalliita rata- ja väylähankkeita. Hallitusneuvotteluissa mukana olevat puolueet ovat myös luvanneet satsata erityisesti koulutukseen, mutta tiettävästi neuvotteluissa on ollut kiistaa summista.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kaikkiaan pysyviä menoja oltaisiin kasvattamassa miljardilla eurolla, mikä olisi tarkoitus rahoittaa työllisyyden ja verotulojen kasvulla. Investointeihin saataisiin rahaa myymällä valtion osakeomistuksia.

Hallitusohjelmasta neuvottelevat SDP:n kanssa keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Pikapääkirjoitus: Keskustan ensimmäinen voitto – maakuntamalli toteutuu

Keskusta sai maakuntansa, pääkaupunkiseutu oman ratkaisunsa – Sote-malli jätti muut isot kaupungit nuolemaan näppejään