Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa –  älykkäät latausjärjestelmät tekisivät autoista sähkövarastoja

Sähköautojen määrä moninkertaistuu lähivuosina, vaikka aikatauluista on esitetty hyvin erilaisia arvioita. Liikenneministeriön kaavailuissa Suomen teillä ajelisi vuoteen 2030 mennessä jopa 670  000 sähköautoa. Nykyisen hallituksen viralliset tavoitteet ovat tosin olleet maltillisempia.

Sähköautojen tarvitsema energia pitää tuottaa voimaloissa. Energiateollisuuden asiantuntijan mukaan Suomen nykyiset ja suunnitteilla olevat voimalat suoriutuvat haasteesta varsin helposti, vaikka sähköinen liikenne kasvaisi jopa ministeriön toiveita nopeammin. Laskelmien mukaan 750  000 täyssähköautoa nostaisi sähkönkulutusta vain kolme prosenttia.

–  Pelkästään Olkiluoto 3:n odotettu tuotantokapasiteetti riittäisi kaikkien Suomen henkilöautojen sähköistämiseen, kertoo Tuukka Heikkilä Energiateollisuudesta.

Autojen lataus tapahtuu pääasiassa yöaikaan. Heikkilän mukaan latausten aiheuttamista kulutuspiikeistä selvitään muun muassa älykkäiden latausjärjestelmien avulla.

–  Kyseessä on hieman sama asia kuin nykyään lämminvesivaraajien kanssa. Mitä tapahtuu, jos ne kaikki menevät päälle tasan kello 22? Niidenkin kanssa on pärjätty ohjausten jaksotusten ansiosta, joten en näe syytä, miksi sähköautot muuttaisivat tilannetta huonommaksi.

Älykkään latauksen etuna olisi myös se, että latauksessa oleva auto voisi toimia sähkövarastona, josta tarvittaessa voitaisiin "lainata" virtaa valtakunnanverkkoon.

Esilämmitys talvella

Sähköautojen soveltuvuudesta talviajoon on keskusteltu paljon. Paukkupakkasissa akut tyhjenevät nopeammin, kun energiaa tarvitaan myös auton sisätilojen lämmittämiseen. Autoja ladataan siis eniten juuri silloin, kun sähkönkulutus on muutenkin huipussaan.

–  Sähköauton kantaman pudotus talvella on lopulta varsin maltillinen, kun auto muistetaan esilämmittää, joka on monelta testaajalta unohtunut. Tämä taas ei poikkea millään tavoin siitä, mitä jo nykyään tehdään. Esilämmityksen sähkönkulutus on siis verkossa jo olemassa, Heikkilä muistuttaa.

Kehityspäällikkö Jonne Jäppinen kantaverkkoyhtiö Fingridistä kertoo, että sähköautojen yleistyminen ei edellytä kantaverkon merkittävää vahvistamista.

–  Suomessa on vahva sähköverkko, joka on rakennettu sen varaan, että meillä on sähkölämmitteiset talot ja sähkökiukaat. Tilanne on aika paljon erilainen kuin vaikkapa Keski-Euroopassa.

Jäppisen mukaan kiinteistötasolla tilanne voi olla toinen riippuen siitä, minkälaisia lataus- ja ajotarpeita ihmisillä on.

–  Siellä joudutaan käymään läpi, onko järkevämpi vahvistaa verkkoa vai valita hitaampi lataus, joka ei kuormita kiinteistön verkkoa niin paljon.

Jäppinenkin pitää toivottavana, että autojen lataus hoituisi älykkäillä järjestelmillä, jolloin kulutuspiikit olisivat helpommin hallittavissa ja lataus kuluttajalle mahdollisimman edullista. Lisäksi esimerkiksi tuulivoiman hetkelliset tuotantopiikit olisi helppo hyödyntää autojen latauksessa.

Raskas liikenne seuraa

Henkilöautojen jälkeen myös raskas liikenne alkaa jossakin vaiheessa siirtyä sähkövoimaan. Energiateollisuuden Heikkilä laskee, että kulutus ei tällöinkään hyppää merkittävästi.

–  Pitkän matkan raskas liikenne tuskin sähköistyy aivan lähitulevaisuudessa. Pakettiautot ja jakeluliikenteen kuorma-autot sen sijaan ovat hyvinkin potentiaalisia sähköistämisen kohteita. Niiden ajosuorite on kuitenkin henkilöautoihin verrattuna melko pieni, joten sillä ei ole suurta vaikutusta kulutukseen.

Sähköautot

Tieliikenteen sähköistyminen on vasta alussa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.