SAK:n Eloranta ehdottaa Suomeen työmarkkinoiden pyöreää pöytää

Elorannan mielestä uudenlaisen pyöreän pöydän voisi synnyttää heti eduskuntavaalien jälkeen.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdotti vappupuheessaan Suomeen uutta, työmarkkinoiden pyöreää pöytää. Järjestelmä oli talousneuvostoa vahvempi ja se sovittaisi yhteen hallituspolitiikkaa ja työmarkkinoiden päätöksentekoa.

– Näen, että tällainen kokoonpano – jos ja kun se saataisiin toimivaksi – olisi ehdottomasti pienen ja avoimen euromaan etu, Eloranta sanoi puheessaan.

Eloranta muistuttaa, ettei hallituksen, etujärjestöjen ja Suomen Pankin edustajista muodostetulla talousneuvostolla ole varsinaista päätösvaltaa. Yhteistyötä tarvittaisiin etenkin nyt, kun työn ja työelämän luonne muuttuu. Elorannan mielestä uudenlaisen pyöreän pöydän voisi synnyttää heti eduskuntavaalien jälkeen.

Lue alta Jarkko Elorannan puhe kokonaisuudessaan.

SAK:n puheenjohtajan Jarkko Eloranta puhe

Hyvät vapun viettäjät, ammattiyhdistystoverit! Bästa första maj-firare, fackföreningskamrater!

Vappu on perinteisesti työn ja työväen juhla. Työllisyyden ja talouden mittareilla kymmenen viime vuotta eivät kuitenkaan ole olleet suomalaisille niinkään juhlavia. Olemme eläneet globaalin ja kotimaisen epävarmuuden pyörteissä.

Nyt näköpiirissä on orastavaa kasvua, josta kannattaa iloita. Toistaiseksi kasvun odotetaan jatkuvan vaimeana ja kansainvälisessä toimintaympäristössä on yhä merkittäviä riskejä. On huolehdittava, että kotimaiset kasvuedellytykset pysyvät vahvoina.

Tärkeää on, ettei palkansaajien verotusta kiristetä lähivuosina. Pienipalkkaisten ostovoiman myönteinen kehitys on taloudelle hyväksi. Jatkossakin on huolehdittava talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamisesta.

Första maj har traditionellt varit arbetets, arbetarnas fest. Tyvärr har det inte funnits anledning till fest i Finland på nästan tio år. Inte om man som måttstock använder utvecklingen inom ekonomin och sysselsättningen.

Reilun vaalitappion kuntavaaleissa kärsineet hallituspuolueet ovat surutta ottaneet orastavan talouskasvun ansiokseen, vaikka hallituksen itselleen asettama työllisyysasteen nostaminen 72:een prosenttiin hallituskauden aikana näyttää jäävän saavuttamatta.

Tästä huolimatta hallitus ei halunnut puoliväliriihessään edistää SAK:n ja monien muiden tahojen esittämää perhevapaauudistusta. Sillä olisi kuitenkin merkittävä työllisyysvaikutus, etenkin naisten työmarkkina-aseman parantamisen kautta.

Positiivista on, että osana varhaiskasvatusmaksuja hallitus päätti edistää kannustinloukkujen purkamista. Samaan asiaan liittyen hallitus päätti käynnistää myös sosiaaliturvan uudistamisen. Nykyhallituksen politiikkaa tuntien arvelen, että tässä meillä on edessämme vielä runsaasti edunvalvontatyötä.

Perhevapaauudistuksen hautaamisen lisäksi puoliväliriihen toinen merkittävä takaisku työmarkkinoille oli se, ettei hallitus lähtenyt korjaamaan nollatuntisopimusten epäkohtia. Jokainen ymmärtää, ettei nolla tuntia ole työaika. Kuitenkin hallitus sallii tällaiset sopimukset edelleen, vaikka pelisääntöjä onkin tarkoitus selventää.

Hyvät kuulijat!

Vaikka työttömyys on hieman laskenut ja työllisten määrä kasvaa, Suomessa on edelleen noin 300 00 työtöntä. He ovat ihmisiä, jotka eivät ole päässeet millään tavalla osallisiksi orastavasta talouskasvusta.

Itse asiassa on käynyt juuri päinvastoin. Hallitus on kurjistanut työttömien asemaa monin tavoin. 200 miljoonalla eurolla hallitus on leikannut työttömyysturvaa, lyhentänyt sen kestoa ja lisännyt omavastuupäiviä. Lisäksi on kiristetty velvollisuutta ottaa vastaan työtä, kun samalla työttömyyden hoitoon suunnattua rahaa on vähennetty.

Hallitus puhuu työttömien kannustamisesta ja aktivoinnista. Kauniit sanat eivät kuitenkaan paljoa lämmitä, jos työtä ei ole tarjolla ja lompakko huutaa tyhjyyttään.

Ensi vuodeksi hallitus on suunnitellut ottavansa käyttöön niin sanotun aktiivimallin. Se tarkoittaisi lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. SAK on vastustanut tätä kilpailukykysopimuksenkin vastaista toimenpidettä – emmekä ole olleet asian valmistelussa mukana millään tavoin.

SAK:n vaatii edelleen, että hallitus lopettaa aktiivimallin viemisen eteenpäin. Työttömyysturvaa on leikattu jo liikaa.

Työttömille tarkoitettujen palvelujen kohtalo on vaakalaudalla, kun osana maakuntauudistusta hallitus on siirtämässä palvelujen järjestämisen maakunnille. Pahimmillaan tämä voi johtaa aktiivisen työvoimapolitiikan alasajoon, jos maakunnat saavat jatkossa itse päättää niille annettujen rahojen kohdentamisesta.

Jos työttömien palvelut halutaan todella siirtää maakuntien järjestettäväksi, valtion on syytä normittaa toiminta niin, etteivät työttömät kärsi muutoksesta.

On huolehdittava, etteivät yksityiset työnvälitysyritykset pääse kuorimaan kermoja päältä. Myös vaikeimmin työllistyvien palvelut on turvattava, jos työvoimapalvelut siirtyvät enenevästi yksityisten yritysten hoidettaviksi.

Suunnittelut muutokset lisäävät työttömiin kohdistettua byrokratiaa ja kontrollia. Kehitys on täysin päinvastaista, kuin mitä hallitus puheissaan tavoittelee - sääntöjen ja normien purkua sekä asioiden sujuvoittamista. Työttömiin asti hallituksen norminpurkutalkoot eivät ulotu. Hallitus näyttää pitävän työttömiä epäluotettavina holhokkeina, jotka eivät haluakaan työllistyä tai parantaa talouttaan ja elämäänsä.

Hyvä vappukansa!

Sipilän, Soinin ja Orpon johtama hallitus on harjoittanut politiikkaa, joka on tuntunut monessa käänteessä epäoikeudenmukaiselta, jopa hallituspuolueiden vaalilupausten vastaiselta. Ennen vaaleja tämä trio vakuutti, ettei koulutuksesta ainakaan leikata - mutta kuinkas sitten kävikään.

SAK on huolissaan ammatilliseen koulutukseen tehdystä 200 miljoonan euron leikkauksesta. Se vaikeuttaa ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksia suoriutua tehtävistään. Toisaalta leikkaus sälyttää taloudellista vastuuta kunnille.

On myös mahdollista, että uudistus lisää palkatonta työtä, kun palkkatyötä korvataan opiskelijoiden ilmaistyöllä. Riskiä palkattomaan työhön lisää myös uusi koulutussopimus, jossa tutkinnon voi suorittaa kokonaan työpaikalla, mutta ilman työsopimusta toisin kuin oppisopimuksessa.

Kehysriihessä hallitus palauttaa 15 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen, mutta tässäkin se toimii itselleen tyypillisesti. Ensin leikataan roimasti ja sitten palautetaan murto-osa säästöistä ja kutsutaan toimenpidettä kehittämiseksi ja parannukseksi. Silmänkääntötempuksi sitä pitäisi kutsua.

Suomen pärjäämisen kannalta on ensiarvoista, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle löytyy jatkokoulutuspaikka. Jokaisesta ikäluokasta noin 5 000 nuorta jää tällä hetkellä peruskoulun jälkeen vaille opiskelupaikkaa.

Suomella ei ole varaa päästää yhtään nuorta syrjäytymään. Sijoittamalla koulutukseen vältämme syrjäytymisen taloudelliset ja inhimilliset menetykset, jotka ovat monin verroin koulutusmenoja suuremmat.

SAK on esittänyt perustaitotakuuohjelmaa. Sen tulisi tavoittaa ne liki 600 000 aikuista, joilla on puutteita lukemisessa, laskemisessa ja digitaidoissa. Toteutuessaan perustaitotakuulla olisi merkittävä työllistävä vaikutus, sillä tutkimukset osoittavat, että osaamiskuoppaan juuttuneilla riski joutua työttömäksi on moninkertainen.

Suomen menestymiselle on tärkeää sijoittaminen yliopistoihin ja huippuosaamiseen. Nopeampia työllisyysvaikutuksia on saatavissa kuitenkin sillä, että paranamme ammatillista tutkintoa vaille jääneiden työmarkkinakelpoisuutta.

Hyvä ammattiyhdistysväki,

sosiaali- ja terveyssektorin uudistaminen on ollut yksi vaalikauden kuumimpia puheenaiheita. Hallitus itse lähes kompastui siihen, kun pääministeri uhkasi hajottaa hallituksen, elleivät hallituspuolueet löydä yhteistä linjaa. Myös kuntavaalien alla oli havaittavissa selvää eripuraisuutta niin hallituspuolueiden kesken kuin niiden sisällä.

Kun hallitus on tekemässä ehkä itsenäisyytemme ajan suurinta uudistusta, hankkeelle asetettu aikataulu – kiire – on herättänyt hämmennystä. Monet arvostetut asiantuntijat ovat esittäneet vakavan huolensa, mutta hallitus on itsepintaisesti jatkanut valitsemallaan hosumisen tiellä.

Sotelle asetetut tavoitteet ovat mitä kannatettavimpia eli terveyserojen kaventaminen, hoitoon pääsyn helpottuminen ja kustannussäästöt. Kun uudistus on kuitenkin tarkoitus rakentaa maakuntahallinnon ja valinnanvapauden pohjalle, hyvät tavoitteet näyttävät karkaavan.

Valinnanvapauden nimissä tehtävä palvelujen markkinaehtoistaminen pakkoyhtiöittämisineen on hallituksen suunnitelmissa ohittanut perinteiset, hyvät sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet. Markkinavetoisuus merkitsee myös, että suurten yksityisten sote-toimijoiden kautta iso osa sote-rahoista on vaarassa siirtyä vuosittain Suomen rajojen ulkopuolelle muun muassa veroparatiiseihin. Rahan pitäisi jäädä kiertämään kotimaahan tuottamaan uutta hyvinvointia.

Harvoin Suomessa on mikään hanke tullut yhtä yksimielisesti asiantuntijoiden tyrmäämäksi kuin soten valinnanvapaus. Tästä huolimatta hallitus vie uudistusta eteenpäin härkäpäisesti. Piittaamaatta varoituksista tai välittämättä seurauksista.

Valinnanvapauden epäonnistuminen ja hallinnon monimutkaistuminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa kansalaiset saavat entistä heikompia ja suppeampia palveluja kalliimmalla hinnalla. Ei siis mikään unelmadiili veronmaksajalle, yksityiselle hoivabisnekselle kylläkin.

Sote-uudistus näyttäytyy monille kahden kauppana: keskusta saa himoitsemansa maakuntahallinnon ja kokoomus avaa jättimarkkinat yksityisille terveysyrityksille. Nämä ideologiset intohimot eivät kuitenkaan saisi ohjata uudistusta, jossa on kyse meidän jokaisen terveydestä ja hyvinvoinnista.

Hyvät kuulijat,

hallituksen hyvänä tavoitteena on ollut laittaa Suomi kuntoon. Tekojen tasolla tämä on tarkoittanut lähinnä myyntikuntoon laittamista. Muuhun johtopäätökseen ei voi päätyä, kun katsoo hallituksen toimia.

Työvoimahallinnon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi hallituksen yksityistämislistalla ovat olleet muun muassa luontomme sekä väylästömme. Onneksi väylien yksityistäminen saatiin ainakin toistaiseksi pysäytettyä ja siirrettyä parlamentaarisen työryhmän valmisteluun.

Hyvät ammattiyhdistystoverit,

syksyllä alkavasta työmarkkinakierroksesta ei ole odotettavissa helppoa. Monet asiat ovat kasanneet paineita työehtosopimusten syntymiselle.

Monet ovat vielä vereslihalla kilpailukykysopimuksesta: niin miljardiluokan maksujen siirrosta työnantajilta palkansaajille, työajan pidennyksestä, nollakorotuksesta kuin julkisen sektorin lomarahaleikkauksesta. Kiky oli pakon alla tehty sopimus, jolla estettiin suurempien, pidempivaikutteisten ja perustavanlaatuisten vahinkojen syntyminen.

Kikyn hyväksymisen jälkeenkin maan hallitus ja yrittäjät ovat tehneet hartiavoimin töitä, että palkansaajia kuritettaisiin vielä enemmän.

Työnantajien EK ilmoitti keväällä irtisanovansa kaikki keskusjärjestötason sopimukset. Lisäksi järjestön uusi hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila ilmoitti, että suomalanen työ on liian kallista.

Suomen Yrittäjät on ottanut ykköstehtäväkseen horjuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja lisätä isännänvaltaa työpaikoilla. Se ei ole paikallista sopimista, se on paikallista sanelua. Kuitenkin yleissitovuus ja tasapuolisesti toteutettu paikallinen sopiminen ovat suomalaisen työmarkkinamallin kivijalkoja. SAK ei vastusta paikallista sopimista, sitä tehdään tuhansilla työpaikoilla joka päivä. Tavoitteemme on kuitenkin yhdessä tehty, tasa-arvoinen sopiminen.

Hyvät kuulijat,

Suomen työmarkkinoita on pidetty maailmalla malliesimerkkinä siitä, kuinka pienessä maassa on pystytty yhdessä tekemällä saamaan aikaan tuloksia, jotka ovat tuoneet hyvää palkansaajille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Työmarkkinat eivät ole radikalisoituneet. Yhteiskuntarauha on pystytty säilyttämään myös vaikeina aikoina.

Vakauden vaalimisessa työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on keskeinen rooli. Ne ovat vaikuttaneet, mutta myös vakauttaneet Suomessa tehtyä yhteiskuntapolitiikkaa. Parhaimmillaan hallituksen talouspolitikkaa ja järjestöjen työmarkkinapolitiikkaa – tulopolitiikkaa - on pystytty sovittamaan yhteen hyvin tuloksin.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on myös jatkossa syytä olla rooli koordinoijina ja yhteisten ratkaisujen etsijöinä. Malli toimii globalisaatiossa ja digitalisaatiossa.

Hallituksen puolestaan on tarpeen selkeyttää rooliaan suhteessa työmarkkinoihin. Yhteistyö on hyvää, kun molempien intressit otetaan huomioon. Tarvitaan luottamusta, ja SAK rakentaa tulevaisuuteen katsovaa luottamusyhteiskuntaa. Odotamme nykyiseltä ja tulevilta hallituksilta samaa. Kolmikantainen asioiden valmistelu ja sopiminen on edelleen hyvä ja kestävä tapa tehdä työelämän ja sosiaaliturvan uudistamista.

Hyvä juhlakansa,

maan hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin edustajat käyvät vuoropuhelua pääministerin johtamassa talousneuvostossa. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja keskustelun aiheina ovat keskeiset talous- ja yhteiskuntapoliittiset kysymykset. Varinaista päätösvaltaa neuvostolla ei ole.

Jag föreslår att vi i Finland grundar ett nytt organ för runda bords samtal mellan regeringen och arbetsmarknadsorganisationerna. Ett organ som är starkare än det ekonomiska rådet. Dess främsta uppgift skulle vara att samordna regeringens politik med besluten på arbetsmarknaden. Jag anser att en sådan här sammansättning – om och när vi får det att fungera – definitivt skulle vara i vårt intresse, som ett litet och öppet euroland.

Esitän, että Suomeen perustettaisiin talousneuvostoa vahvempi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pyöreä pöytä. Sen päätehtävä olisi yhteensovittaa hallituspolitiikkaa ja työmarkkinoiden päätöksentekoa. Näen, että tällainen kokoonpano – jos ja kun se saataisiin toimivaksi – olisi ehdottomasti pienen ja avoimen euromaan etu.

Työn muutos digitalisaatioineen ja tekoälyineen, sosiaaliturvan haasteet sekä monimutkaistuva kansainvälinen kauppa ja talous eivät ainakaan vähennä tarvetta yhteensovittaa yhteiskunta-, työmarkkina- ja talouspolitiikkaa.

Hyvien aikojen siintäessä osapuolet kirmaavat vallattomina tahoilleen kuin keväiset orivarsat. Voisi kuitenkin olla järkevää rakentaa yhteensovituksen ja samaan suuntaan kulkemisen pysyvä foorumi. Sen avulla voidaan välttää monia karikkoja ja saada sinne jo juuttunutkin laiva liikkeelle.

Tällaisen uuden, Suomen hyväksi toimivan kokoonpanon voisi synnyttää heti seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.

Hyvät kuulijat,

Euroopan tulevaisuus ratkaisee pitkälle myös Suomen tulevaisuuden – halusimme tai emme. Maanosaamme useamman vuoden ravistellut Kreikan velkakriisistä alkanut talouskurimus on saatu johonkin mittaan hallintaan, mutta uusia ongelmia on noussut esiin.

Populismi, muukalaisviha ja äärioikeiston nousu ovat puhuttaneet jo muutaman vuoden ajan. Nämä ilmiöt eivät kuitenkaan ole tauti sinällään, vaan oirehdintaa Euroopassa harjoitetusta politiikasta sekä talouden ja työllisyyden hoidosta.

Oireiden minimoimiseksi Euroopan unionia ja koko Eurooppaa on rakennettava sosiaalisemmaksi ja turvallisemmaksi meille kaikille.

Yhteisvaluutta euroa on kehitettävä siten, että talouskasvun ja työllisyyden sakatessa voimavaroja olisi käytettävissä elvyttävämpään finanssipolitiikkaan. Pelkkä rahapoliittinen elvytys ei riitä.

SAK esitti viime syksynä yhteistä pahan päivän rahastoa euroalueen maille. Rahasto olisi askel kohti yhtenäisempää finanssipolitiikkaa. Tasausrahastolla talouden ja työllisyyden suhdannevaihteluja voitaisiin tasoittaa ja näin vähentää pitkittyneen talouskriisin uhkaa.

Mekanismi toimisi niin, että taloudellisesti hyvinä aikoina jokainen euromaa kartuttaisi rahastoa ja heikompina aikoina rahastosta voisi nostaa rahaa. Klassista suhdannepolitiikkaa siis. Ehdoton edellytys rahaston perustamiselle on jäsenmaiden oman taloudenpidon vastuun vahvistaminen.

Vaikka Suomi on hoitanut talouttaan hankalissakin olosuhteissa paremmin kuin useimmat euromaat, vuonna 2009 olisimme saaneet rahastosta Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n laskelman mukaan yhden euroalueen suurimmista tulonsiirroista.

Siis juuri silloin, kun olisimme tarvinneet sitä kipeimmin. Tämä elvytys olisi saattanut vauhdittaa talous- ja työllisyyskasvuamme.

Myös hallitukselta on lupa toivoa aktiivisempaa otetta EU-politiikassa ja euroalueen yhteistyössä. On etumme olla vaikuttamassa siellä, missä päätöksiä tehdään.

Hyvät toverit,

Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Nousumme syrjäisestä, maatalousvaltaisesta, vähäväkisestä ja sisällissodasta kärsineestä maasta yhdeksi maailman johtavista yhteiskunnista hakee vertaistaan.

Peruspilareita Suomen nousussa kovan ja ahkeran työnteon lisäksi ovat olleet eri väestö- ja intressiryhmien keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Talvisodan henki mainitaan usein.

Suomea on rakennettu yhdessä sopimalla. Maamme on tullut tunnetuksi vahvana sopimusyhteiskuntana, jossa poliittiset päättäjät ja työmarkkinatoimijat ovat yhdessä hakeneet ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Ja myös onnistuneet siinä. Suomi on monien mittareiden mukaan maailman parhaiten menestyviä maita.

Ovatko toisten kunnioittaminen, keskinäinen luottamus ja yhteinen sopimusvalmius kuitenkaan enää voimissaan? Mielestäni peruspilarimme horjahtelevat.

Kovalla työllä ja vaivalla rakennettu ei säily itsestään. Kaikki on katoavaista ja uudelleen rakentaminen ottaa aikansa. Hyvinvointiyhteiskuntaa pitää hoitaa ja kehittää. Paikallaan pysyminen olisi taaksepäin menoa.

FFC vill bygga ett samhälle som grundar sig på förtroende. Det är något som verkligen behövs idag och som vi ska sträva efter, men det kräver att alla deltar och gör sin insats. Också om det kostar en del, så är det ett billigt pris jämfört med att vi skulle förlora den här styrkan.

SAK haluaa rakentaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa. Se on edelleen tarpeellinen ja tavoiteltava asia. Luottamusyhteiskunta edellyttää kaikilta osallistumista ja kaikkien osallistamista. Yhteinen hyvinvointi maksaa itsensä takaisin vahvuutena – varmasti.

Hyvä juhlaväki,

Suomen täyttäessä sata vuotta on tulevaisuuden lisäksi tarpeen katsoa historiaan ja kunnioittaa sitä.

Ensi keväänä, vain muutama viikko vapun jälkeen tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun maatamme repinyt sisällissota saatiin päätökseen. Uskon, että historiasta on opittu ja että muistamme historiamme, emmekä tulevaisuudessa toista vastakkainasettelun virheitä.

Tulevaisuutta ja menestystarinaamme viedään eteenpäin sopimalla ja toisiamme kunnioittamalla.

Glad första maj och trevligt hundraårsjubileum till er alla! Iloista vappua ja hyvää maamme 100-vuotisjuhlaa kaikille!