SPR ihmettelee Suomen osallistumista EUn lääkintäapujoukkoihin "tarpeetonta ja kallista"

Suomella on jo valmius osallistua kansainvälisiin operaatioihin Suomen Punaisen Ristin kautta – osin valtion tuella.

Viime viikolla uutisoitu Suomen osallistuminen Euroopan unionin yhteisiin lääkintäapujoukkoihin ihmetyttää Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaa Kalle Lööviä .

Löövin mukaan Suomella on jo valmius osallistua kansainvälisiin operaatioihin Suomen Punaisen Ristin kautta – osin valtion tuella.

EU:n viime viikolla perustetuilla joukoilla on tarkoitus vastata äkilliseen avuntarpeeseen esimerkiksi epidemioiden aikana tai katastrofitilanteissa. Jäsenmaat tarjoavat joukkoihin terveydenhuollon henkilökuntaa ja varusteita.

Suomi ei toistaiseksi ole tehnyt päätöksiä siitä, millä tavalla joukkoihin osallistutaan.

Ratkaistavien kysymysten joukossa on esimerkiksi se, miten henkilökunta rekrytoidaan koulutetaan ja vakuutetaan, sosiaali- ja terveysministeriö viestitti viime viikolla.

SPR:stä muistutetaan, että sillä on noin tuhannen katastrofityöhön koulutetun ammattilaisen reservi, josta suurin osuus on lääkintähenkilöstöä. SPR ylläpitää esimerkiksi 24–48 tunnin lähtövalmiudessa olevaa kenttäolosuhteisiin tarkoitettua 160-paikkaista aluesairaalaa ja 80-paikkaista kirurgista sairaalaa. 22-paikkainen evakuointisairaala on 2–4 tunnin lähtövalmiudessa.

– Me olemme tehneet tätä jo 140 vuotta ja olemme erikoistuneet juuri tähän. Miksi Suomessa tarvittaisiin toinen järjestelmä, kun meillä on jo tällainen, Löövi sanoo.

Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun organisaatiot eri maissa varmistavat sen, että paikalle lähetetty ydinhenkilökunta saa nopeasti paikallista apua, Löövi muistuttaa. EU:lta tällainen valmius puuttuu.

Löövin mukaan lääkintäapujoukkojen perustamisen taustalla ovat suurelta osin poliittiset motiivit.

– Varsinaista tarveperustetta EU:n lääkintäjoukkoihin osallistumiselle ei ole.

Hankaluuksia voi tulla myös määrärahojen käytöstä.

– On hirvittävän kallista rakentaa päällekkäiset järjestelmät, Löövi sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtajan Olli Haikalan mukaan on kuitenkin ennenaikaista ja osin turhaa pelätä, että rakenteilla olisi päällekkäisiä suomalaisia järjestelmiä.

Haikalan mukaan päätöksiä Suomen osuudesta EU:n lääkintäapujoukoissa ei ole, ja osallistuessaan Suomi itse päättää miten, missä ja milloin on apua annetaan. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa joku jäsenmaa pyytää apua perussopimukseen vetoamalla, jolloin muiden on autettava kaikin mahdollisin keinoin.

– EU:n toiminta tulee olemaan osin erityyppistä, osin samaa kuin kansainvälisen Punaisen Ristin toiminta. Haikala sanoo.

– SPR ei välttämättä toimi tilanteissa, joissa nämä joukot operoivat.

Tällaisia tilanteita voisivat olla esimerkiksi hyvin nopeat operaatiot EU:n jäsenmaissa. Esimerkkinä Haikala mainitsee Suomen tekemät lääkinnälliset ilmaevakuoinnit.

– Eli tilaa ja tarvetta on erityyppiselle toiminnalle. Nyt yritetään, ettei päällekkäisyyksiä tule, ja valmisteluun otetaan mukaan myös SPR.

Suomen EU-joukkojen Haikala ei puolestaan usko vievän SPR:n rahoitusta.

EU:n lääkintäapujoukkojen tarve on osin myös poliittinen, Haikala sanoo. Maailman suurimpana humanitaarisen avun antajana EU haluaa myös näkyä globaalina toimijana.

Suomi on ollut merkittävästi mukana kansainvälisissä humanitaarisissa operaatioissa esimerkiksi SPR:lle kanavoidun rahoituksen muodossa tai antamalla tarvikeapua.

Suomen lippu ei kuitenkaan silloin näy.

– Suomen näkyvyyden kannalta olisi hyvä, jos Suomi olisi osallistujien joukossa Suomena. Esimerkiksi ebolaepidemian aikana YK:lta tuli kysely, mitä Suomi tekee. Samalla tavalla ajatellaan EU:ssa, siis millaisena EU ulkopuolella nähdään, Haikala sanoo.