STTK:n pääsihteeri kritisoi valtiosihteerien tuloa virkamiesten tontille

STTK:n pääsihteeri ja entinen valtiosihteeri Leila Kostiainen pitää järjestelmän väärinkäyttönä, että poliittisille valtiosihteereille on sälytetty virkamiehille kuuluvia tehtäviä lainvalmistelussa.

­- Olen nähnyt, että valtiosihteereitä on käytetty tehtävissä, joissa he ovat tehneet virkamiestyötä. Virkamiesten sijasta on käytetty valtiosihteereitä esimerkiksi työryhmien vetäjinä tai istumassa lainvalmistelutyöryhmissä, Kostiainen sanoo.

Hän pitää käytäntöä ongelmallisena, koska työryhmissä on valtiosihteerin myötä automaattisesti  läsnä myös ministerin poliittinen kanta.

­- Valmistelussa ei pystytä hakemaan riittävän laajasti erilaisia ratkaisuja, vaan valtiosihteerin mukana on koko ajan läsnä se lopputulos, jonka ministeri haluaa.

Kostiainen on törmännyt asiaan kolmikantaisissa neuvotteluissa, joissa on itse edustanut palkansaajajärjestö STTK:ta.

­- Poliitikoilla on usein se tilanne, että oma ryhmä sanelee niin ratkaisuvaihtoehdot kuin ratkaisumallinkin. Tai sen tekee poliittinen yleisö, jolla on hyvin selkeät mielipiteet, miten asiat pitäisi aina ratkaista, Kostiainen muistuttaa.

 

Ensimmäiset merkit virkamiesten saappaisiin astumisista alkoivat Kostiaisen mukaan Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana. Vanhasen toinen hallitus aloitti vuonna 2007. Poliittiset valtiosihteerit tulivat ministerien avuksi kaksi vuotta aikaisemmin.

Kostiainen oli ensimmäisiä valtiosihteereitä. Hän aloitti vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) valtiosihteerinä ja jatkoi SDP:n ministerikierrätyksen jälkeen Tuula Haataisen (sd.) alaisuudessa hallituskauden loppuun.

­- Sen hallituksen aikana ainakin suurin osa valtiosihteereistä teki poliittisia hommia. He olivat ministerien sijaisina ja käyttivät poliittista ohjausta ministeriöissä, Kostiainen sanoo.

Merkittävimpinä perusteina valtiosihteerijärjestelmälle olivat poliittisen ohjauksen vahvistaminen ja ministerien työtaakka, joka oli kasvanut EU-jäsenyyden myötä.

 

Lisäksi Kostiainen ihmettelee puheita ja kirjoituksia, joissa valtiosihteerit on rinnastettu ministerien erityisavustajiin.

­- Jos näin on, valtiosihteerillä teetetään vääriä töitä, hän sanoo ja muistuttaa valtiosihteerien kovemmasta palkasta.

Nykyinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) ilmoitti pari vuotta sitten, että on valmis lakkauttamaan epädemokraattisen ja kalliin valtiosihteerijärjestelmän ja korvaamaan sen varaministereillä. Valtiosihteereistä luopuminen löytyy myös keskustan ehdotuksista seuraavaan hallitusohjelmaan.

­- Ministerien työtaakka on edelleen tosi kova. Pitäisin hyvänä, että valtiosihteerijärjestelmää jatkettaisiin, mutta palattaisiin siihen, että valtiosihteerit todella ovat tiukasti poliittisia toimijoita, Kostiainen kommentoi.

 

Fakta

Ministerien apuna poliittisten linjojen vetämisessä

Valtiosihteerit toimivat ministerin henkilökohtaisen luottamuksen varassa ja heidät nimitetään ministerin toimikaudeksi, joten pesti voi päättyä kesken hallituskauden, jos ministerin pesti päättyy.

Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2005 valtiosihteereitä tuli yhdeksän. Nyt heitä on 11. Pääministerillä on ollut valtiosihteeri jo vuodesta 1990.

Valtiosihteerien tarve arvioidaan hallituksen muodostamisen yhteydessä.

Eero Murron Virkamiesvaltaa? -tutkimuksen mukaan virkamiesvaltaa, varsinkin kansliapäälliköiden valtaa on poliittisten valtiosihteerien voimin pystytty rajoittamaan. Murron mukaan se oli yksi valtiosihteerijärjestelmää ajaneiden tärkeimmistä todellisista perusteista.

Kansliapäälliköt johtavat ministeriön toimintaa ja sen kehittämistä.

Valtioneuvoston internetsivujen mukaan ministerien valtiosihteerit toimivat valtioneuvoston ministerin apuna poliittisessa ohjauksessa ja asioiden valmistelussa. Hän avustaa ja edustaa ministeriä tämän ohjeiden mukaan.