STT:n lukiovertailu: Ähtärin lukio nousi kärkeen

Vertailussa huomioitiin kevään ylioppilaskirjoitusten pakollisten aineiden keskiarvon lisäksi opiskelijoiden lähtötaso.

Opiskelijoiden omalle aktiivisuudelle annetaan paljon tilaa, siitä lukiovertailuissa menestynyt espoolainen Etelä-Tapiolan lukio tunnetaan kansainvälisestikin, sanoo rehtori Harri Rinta-aho.

– Haluamme tuottaa innovatiivisia ja luovia opiskelijoita, Rinta-aho sanoo.

Konsepti näyttää tepsivän. Etelä-Tapiolan lukiossa lähtökeskiarvo oli 9,14 ja ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden keskiarvo kouluarvosanaksi muutettuna 9,17. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 128 oppilasta. Ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden keskiarvon perusteella se oli kevään kirjoituksissa menestynein lukio.

– Kaikessa ei tarvitse olla hyvä, vaan saa keskittyä niihin juttuihin, joista on itse kiinnostunut ja joissa on hyvä. Opiskelijoille annetaan vastuuta ja vapautta omasta opiskelusta erittäin paljon. Se motivoi, vahvistaa tänä keväänä kirjoittanut Maija Arimo.

STT:n lukiovertailussa parhaiten menestyi kuitenkin eteläpohjalainen Ähtärin lukio, Etelä-Tapiolan lukio oli toinen ja helsinkiläinen Ressun lukio kolmas. STT:n vertailu eroaa perinteisistä lukiovertailuista, koska se ottaa huomioon myös oppilaiden lähtötason.

Ähtärin lukiossa tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoitti 28 opiskelijaa. Heidän sisäänpääsykeskiarvojensa keskiarvo oli 7,67 ja ylioppilastulosten keskiarvo 7,71.

Ähtärin ja Etelä-Tapiolan lukiot olivat vertailun ainoat koulut, joissa opiskelijoiden arvosanat nousivat lukion aikana. Ressun lukiossa lähtökeskiarvo oli 9,09 ja ylioppilastulosten keskiarvo 8,94.

STT:n lukiovertailua on nykymallilla tehty vuodesta 2012 alkaen. Vertailussa on tyypillisesti noussut kärkeen pieniä ja keskisuuria sekä ruotsinkielisiä lukioita, mutta nyt kärkipäässä oli aiempaa enemmän isoja lukioita.

Vertailusta puuttuu kahdeksan lukiota, joiden lähtökeskiarvot puuttuivat aineistosta.

Ei mitään pänttäyslaitoksia

Rinta-ahoa sapettaa, että lukioista on alettu puhua akateemisina pänttäyslaitoksina.

– Meillä on oma oppiaine yrittäjyysopinnot ja laajat kestävän kehityksen ohjelmat, joissa tehdään globaalia vastuullista hyvinvointia ja kehitysyhteistyötä. Nämä eivät todellakaan ainakaan ole heikentäneet tulosta, vaan laajentavat lukion perusmissiota muillekin aloille.

Ähtärin lukio tarjoaa kirjojen pänttäämisen vastapainoksi kuvataiteen ja ilmaisutaidon kursseja. Rehtori Anne Luodeslampi uskoo, että taideaineilla on osuutensa arvosanojen kohentumiseen.

– Kaikilla taideaineiden kursseilla on eri-ikäisiä opiskelijoita, eli on vasta-alkajia ja abiturientteja sekaisin, joten ainakin yhteisöllisyys sitä kautta paranee.

Halu menestyä tarttuu

Etelä-Tapiolan lukiossa on 500 opiskelijaa. Rinta-ahon mukaan kaikki tuntevat toisensa ja tekevät yhteistyötä, ilmapiiri on yhteisöllinen.

Opiskelija Arimo sanoo, että heitä yhdistää halu menestyä.

– Kaikilla on halu pärjätä hyvin, se tarttuu. Sellaisessa ympäristössä on helppo yrittää itsekin parhaansa. Yhdessä luetaan ja autetaan toinen toistamme. Meillä on myös mielettömät opettajat, jotka ovat päteviä, motivoituneita ja kannustavia.

Arimo opiskeli yhden vuoden Ohiossa USA:ssa vaihdossa. Koulutuksen tasoero oli äimistyttävä.

– Siellä opiskelijat ovat vain massaa, joka pitää saada systeemistä läpi. Ero on valtava siihen, että meillä jokainen opiskelija on yksilö, joka tekee omaa juttuaan ja sitä tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .