Saako oman lapsen palkata töihin? Työoikeuden professori vastaa

Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan sukulaisen ehdotonta rekrytointikieltoa yksityisellä sektorilla voidaan pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Sukulaisten rekrytointikielto on yleistynyt työelämässä. Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan työnantajat varovat entistä hanakammin antamasta vaikutelmaa, että olisivat suosineet hakijaa sukulaisuuden perusteella.

– Pidän tällaista yksityisellä sektorilla osin ongelmallisena lähestymistapana, koska siellä ei omien sukulaisten palkkaamista ole suoranaisesti kielletty. Tietysti ymmärrän, että sukulaisen ottaminen töihin näyttää ulospäin usein arveluttavalta ja aiheuttaa siten yritykselle ongelmia, Turun yliopiston professori Koskinen sanoo.

Julkisella puolella sukulaisen palkkaaminen on sen sijaan lailla kielletty. Virkamies ei voi lain mukaan olla edes mukana sukulaistaan koskevassa asiassa. Jopa valitsijalle läheisen suositteleminen voi olla virkarikos.

Koskisen mukaan sukulaisen ehdotonta rekrytointikieltoa yksityisellä sektorilla voidaan pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena. Kiellot ovat vielä suhteellisen harvinaisia, mutta alkaneet yleistyä viime vuosina. Ne koskevat useimmiten ainakin aviopuolisoita ja omia lapsia.

 

Laki ei siis yksityisellä puolella kiellä nepotismia työpaikoilla, mutta syrjintä työhönotossa sukulaisuuden perusteella on kiellettyä – eli ketään ei saisi jättää palkkaamatta siksi, että hän sattuu olemaan sukulainen. Yhdenvertaisuuslakiin voi kuitenkin vedota myös silloin, jos joku kokee, että häntä on syrjitty sukulaisen työhön pääsyn takia.

– Tällöin olennaista on, onko tällaiselle sukulaisen työhönotolle hyväksyttävä peruste, esimerkiksi oman lapsen työhönotto voi olla yksityisessä yrityksessä hyväksyttävä peruste syrjiä muita, Koskinen sanoo.

– Asian voi kärjistää niinkin, että jos oma lapsi on oikein tumpelo, pakkohan hänet on ottaa töihin, jos hän ei muualle pääse, hän naurahtaa.

Erityisesti perheyhtiöille olisi Koskisen mukaan aika hankalaa, jos ei saisi suosia omia jälkeläisiään.

– Sitä pidetään aivan luonnollisena. Samoin pienissä osakeyhtiöissä valintoja tehdään aika paljon ystävien, tuttavien ja joskus jopa sukulaisuussuhteiden perusteella.

 

Kesätöihin on Suomessa perinteisesti otettu paljon työntekijöiden lapsia.

– Yksityisellä sektorilla työhönotto on ollut aina hyvin vapaata. Ainoastaan tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ovat tulleet nyt rajoittamaan työhön ottamista, Koskinen sanoo ja kertoo joidenkin yritysten luopuneen tavasta palkata työntekijöiden lapsia, koska eivät halua leimautua sisäänlämpiäväksi yritykseksi.

Hän pitääkin uutta käytäntöä nykyhetkeen sopivampana kuin vanhaa järjestelmää.

– Silloin kun elettiin syrjäisissä tehdasyhdyskunnissa ja tehtaassa oli töissä monta sukupolvea, asialle oli perusteet. Sieltähän tällainen sukulaisten suosinta periytyy.

– Nykyään eletään aivan toisenlaisessa maailmassa, jossa kaikilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kesätöihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .