Saamelaiset vihapuheen uhreja – moni ei uskalla kansansa asioista

Saamelaisiin kohdistuu säännöllistä vihapuhetta, minkä vuoksi moni ei uskalla puhua kansan asioista julkisesti.

Pirita Näkkäläjärvi on tehnyt saamelaisten sananvapaudesta Suomessa gradu-tutkielman brittiläisessä London School of Economics -yliopistossa. Näkkäläjärven mukaan saamelaisia pyritään vaientamaan, heitä halveerataan ja alistetaan, heidän sanomansa mitätöidään ja heistä tai heidän vaatimuksistaan levitetään väärää tietoa. Lisäksi saamelaisten omaa yhteiskuntaa on rapautettu vuosisatojen ajan.

– Vihapuhe vaarantaa yhdenvertaisen oikeuden osallistua päätöksentekoon, Näkkäläjärvi sanoo.

– On vaarallista, jos ihmiset pelottelun tai painostuksen takia vaikenevat. Syntyy kehä, jossa meitä ei tarvitse kuunnella, sillä emme osallistu keskusteluun.

Näkkäläjärvelläkin on henkilökohtaista kokemusta vihapuheesta: Yleisradion saamenkielisen toimituksen eli Yle Sápmin päällikkönä loan vastaanottaminen kävi raskaaksi. Nykyään Näkkäläjärvi on muissa tehtävissä ja kokee voivansa yksityisenä keskustelijana puolustautua paremmin kuin Ylen edustajana.

Myös oikeusministeriö totesi vuoden 2016 selvityksessään, että vihapuhe on omiaan vaientamaan saamelaisia.

 

Äänekkäimmät leimataan aktivisteiksi

 

Aggressiivinen puhe painottuu internetiin. Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laiti on huomannut, että saamelaisiin kohdistuva vihapuhe on luonteeltaan erilaista kuin vaikka maahanmuuttajiin kohdistuva puhe.

– Siitä puuttuu tuntemattomuuden pelko.

Suomalaisten tölvintä saamelaisia kohtaan on niin röyhkeää, että puhuja ei välttämättä edes vaivaudu perustelemaan sanomisiaan.

Näkkäläjärvi on havainnut, että saamelaisilta vaaditaan samanaikaisesti sekä yksimielisyyttä että moniäänisyyttä. Jos kansa ei ole yksimielinen, huomautetaan keskinäisestä riitelystä.

Toisaalta erityisesti paikallisella tasolla käytetään retoriikkaa, jossa vedotaan sovinnollisuuteen. Äänekkäimmät puhujat leimataan aktivisteiksi.

– Se on vahva ase.

 

"Tämä ei vaikuta toimintaani"

 

Saamelaisnuorten puheenjohtaja Laiti kohtaa trollausta sekä blogissaan että Twitterissä. Se kohdistuu sekä häneen henkilönä että saamelaisiin kansana. Laitin toimintaan puhe ei vaikuta.

– Minun tekemiseni eivät ole syy tähän. Vihapuhe todistaa, miten paljon töitä on vielä tehtävänä.

Ongelman ytimessä voi olla se, että suomalaiset eivät miellä saamelaisia erilliseksi kansaksi, vaan osaksi suomalaisia.

Tietämättömyys saamelaisasioista on koko kansan läpäisevä ilmiö, Laiti sanoo. Siksi valistuksenkin pitää ulottua poliitikoista pikkulapsiin. Näkkäläjärvi toivoo lisäksi, että lakiin löytyisi enemmän keinoja puuttua vihapuheeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.