Saamelaiskäräjien täyskokous hylkäsi luonnoksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi

Saamelaiskäräjien täyskokous hylkäsi luonnoksen uudeksi saamelaiskäräjälaiksi maanantaisessa istunnossaan.

Suomen hallituksen esitysluonnos uudesta saamelaiskäräjälaista muuttaisi muun muassa äänioikeuden kriteerejä saamelaiskäräjävaaleilla.

Äänioikeuden muuttaminen aiempaa enemmän kieliperustaiseksi on ollut pitkään saamelaiskäräjien virallinen tavoite. Laissa on kuitenkin myös kohtia, joita saamelaiskäräjät ei hyväksy.

Eräs niistä on siirtymäaika uuteen lakiin: seuraavat saamelaiskäräjävaalit toteutettaisiin vanhoilla äänioikeuskriteereillä. Tämä tavallaan tekisi tyhjäksi niitä parannuksia, joita uuteen lakiin on saamelaiskäräjien näkökulmasta saatu.

– Meillä on huonot kortit kädessä, sanoi käräjäedustaja Jan Saijets.

Sanamuodot liian lievät

Lakiehdotuksesta neuvotteli toimikunta, jossa oli myös saamelaiskäräjien jäseniä. Saamelaiskäräjien hallitus päätti aiemmin syyskuussa esittää täyskokoukselle lakiluonnoksen hylkäämistä. Käräjäedustaja Anu Avaskari sanoi olevan hämmentävää, että hallitus esittää sellaista luonnosta vastaan, jota on ollut itse luomassa.

Monien saamelaiskäräjäedustajien mielestä valtio ei neuvotteluissa kuunnellut saamelaisten edustajia aidosti.

Tähänkin asiaan uudelta saamelaiskäräjälailta olisi toivottu muutosta. Luonnoksen sanamuotoja pidettiin monessa puheenvuorossa kuitenkin liian lievinä. Uusi lakikaan ei siis velvoittaisi valtiota riittävän painokkaasti neuvottelemaan saamelaisten kanssa heitä koskevista asioista.

“Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakeihin

.

Useat saamelaiskäräjien edustajat mainitsivat luottamuksensa valtiota kohtaan olevan erittäin heikko.

– Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa lakien sisältöihin, sanoi edustaja Aslak Holmberg ja mainitsi esimerkkeinä metsähallituslain ja Tenon kalastussäännön.

– Emme voi luottaa valtioon näissä asioissa, se on nähty, sanoi edustaja Magreta Sara.

Jotkut edustajat olisivat olleet valmiita myös hyväksymään lakiluonnoksen. Kokous äänesti kaikkiaan neljästä eri vaihtoehdosta. Hallituksen luonnoksen kanssa äänestykseen eteni ehdotus, jossa laki olisi lähetetty eduskunnalle edellyttäen tiettyjä muutoksia.

Lappalaispykälän poistamisesta keskusteltiin vain vähän

Uudesta laista olisi poistunut niin sanottu lappalaispykälä. Siinä saamelaiseksi määritellään sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty saamelaisiksi virallisissa asiakirjoissa.

Saamelaiskäräjien tavoite on pitkään ollut muuttaa äänioikeuden perusteen painopistettä saamen kielten osaamiseen.

Asiasta käytiin saamelaiskäräjien kokouksessa yllättävän vähän keskustelua siihen nähden, että kysymys on ollut saamelaiskeskustelun keskiössä vuosikausia.

Uusi laki ei tosin ottaisi myöskään kantaa siihen, kuka on saamelainen, vaan siihen, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Tätä muutosta saamelaiskäräjälakiluonnoksesta annetuista lausunnoissa pidettiin yleisesti hyvänä.

Saamelaiskäräjien edustajat Anu Avaskari ja Kari Kyrö pitivät lappalaispykälän poistumista hyvin huonona.