Saamelaisuuden määritelmä uuden saamelaiskäräjälain kipupisteenä

Saamelaiskäräjät tuskin hyväksyy uuden saamelaiskäräjälain luonnosta sellaisenaan. Uuden lain merkittävin muutos on, kenelle se antaa äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa.

Saamelaiskäräjien mielestä ongelma on muun muassa siirtymäaika uuteen lakiin. Siirtymäaika ikään kuin vesittäisi uuden lain tuomat muutokset.

Suurin kysymys laissa on ollut kohta, jossa määritellään, kuka on saamelainen. Uuden lain mukaan äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleilla saisi se, jolla on sidos saamelaiskulttuuriin esimerkiksi kielen kautta.

Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lakiehdotusta syyskuun lopussa. Saamelaiskäräjät on eräänlainen saamelaisten eduskunta.

Lappalaisperuste jäisi pois

Laista näyttää poistuvan niin sanottu lappalaisperuste, jossa äänioikeus ulotetaan sellaisten henkilöiden jälkeläisille, jotka on historiassa merkitty lappalaiseksi virallisissa asiakirjoissa. Nyt saamelaiseksi määriteltäisiin vain se, jolla on sidos saamelaiskulttuuriin.

Lappalaisperusteen poistamista on arvostellut esimerkiksi keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala blogissaan.

Maijala edustaa metsälappalaisia, joita esimerkiksi saamelaiskäräjät ei pidä saamelaisina.

Kansainvälisessä oikeudessa ei ole oikeudellisesti sitovaa alkuperäiskansamääritelmää. Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kritisoi esitystä kompromissiksi sikäli, että se siirtymäajan takia pitäisi kiistanalaisen lappalaispykälän voimassa vielä sukupolven ajan.

Kaikkiaan luonnos keräsi yli 50 lausuntoa viranomaisilta, yhdistyksiltä ja yksittäisiltä ihmisiltä.

Saamelaiskäräjät pelkää, että jos saamelaiskäräjävaaleilla äänioikeutetuiksi hyväksytään ihmisiä, joilla ei ole sidettä saamelaiskulttuuriin, saamelaisten asioiden edistäminen heikkenee.