Saarikko: Valinnanvapauslain aikataulu pitää

Arviointineuvosto perää esitykseen tarkempia arvioita uudistuksen hyödyistä.

Lainsäädännön arviointineuvosto katsoo, että sote-uudistuksen keskeinen esitys valinnanvapauslainsäädännöstä kaipaa parantamista. Neuvosto toteaa lausunnossaan esityksestä, ettei siitä löydy vastausta kysymykseen saavutettavista hyödyistä suhteissa kustannuksiin ja riskeihin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo kuitenkin, että arviointineuvoston näkemykset ovat mittaluokaltaan sellaiset, että ne voidaan ottaa valmistelussa huomioon.

– Neuvoston viesti tarkoittaa, että muutokset ovat mittaluokaltaan kohtuullisia. Laki voidaan käsitellä maaliskuussa valtioneuvostossa ja edetä suunnitellussa aikataulussa eduskuntaan, Saarikko sanoi STT:lle.

Neuvoston esittämät huomiot ovat Saarikon mukaan sellaisia, että ne voidaan ottaa esityksessä huomioon. Arviointineuvosto tutki esityksen nyt jo toista kertaa.

– Vaikutusarvioiden tekeminen on poikkeuksellisen vaativaa, kun muutos on mittakaavaltaan mullistava. Samanlaista valinnanvapausmallia ei ole missään muualla, Saarikko sanoi.

Saarikko huomautti, ettei nyt ole kyse itse lainsäädäntöä koskevista muutoksista. Ministeri sanoi käyvänsä seuraavaksi lausuntoa läpi virkamiesten kanssa. Vasta tarkemman läpikäynnin jälkeen on tarkoitus ottaa tarkemmin kantaa yksityiskohtaisiin muutoksiin.

Ei vertailukohtaa maailmalla

Arviointineuvosto toteaa lausunnossaan, ettei esitysluonnoksesta löydy vastausta siihen, saavutettaisiinko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita. Lisäksi neuvosto perää esitykseen ainakin suuntaa antavaa arviota siitä, mitä hyötyjä valinnanvapausuudistuksesta olisi suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin ja riskeihin.

Esitysluonnos saa kiitosta siitä, että siitä saa kattavan kuvan sosiaali- ja terveydenhuollon nykytilasta, lakiesityksen tavoitteista, kohderyhmistä ja toimenpiteistä. Sen perusteella on kuitenkin vaikea muodostaa kokonaiskuvaa vaikutuksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arviointineuvosto toivoo, että esitysluonnokseen saataisiin mukaan kokonaisarvio uudistuksen nettovaikutuksista sosiaali- ja terveysmenoihin, erityisesti kun julkisten menojen kasvun hillintä on asetettu uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi. Lisäksi siinä pitäisi olla mukana tarkempi arvio uudistuksen hyödystä kotitalouksille, esimerkiksi palvelujen paremman saatavuuden ja lyhyempien jonotusaikojen muodossa.

Saarikon mukaan mahdollisen tarkennetun kustannusarvion osalta asiaan palataan myöhemmin.

Arviointineuvosto kiittää esitysluonnosta siitä, että uudistuksen jälkiarviointiin ja seurantaan suhtaudutaan vakavasti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.