Saatavuusharkinnan poisto vaikea pala vasemmistolle

Vain viisi demaria ja kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa kannattaa, muut vastustavat.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan ja kokoomuksen Juhana Vartiaisen alullepanema lakialoite saatavuusharkinnan poistamisesta hiertää erityisesti vasemmistoa. Kaksikko sai aloitteen taakse 108 kansanedustajaa, mutta vain muutama SDP:n ja vasemmistoliiton kansaedustaja allekirjoitti aloitteen.

Heidän joukossaan on kuusi sosiaalidemokraattia, Erkki Tuomioja, Tytti Tuppurainen, Susanna Huovinen, Riitta Myller , Eeva-Johanna Eloranta ja Pilvi Torsti sekä kolme vasemmistoliiton kansanedustajaa, Kontula, Sylvia Modig ja Katja Hänninen. Paperista ei liioin löydy yhtään perussuomalaisten kansanedustajan nimeä.

Aloitteen mukaan saatavuusharkinta hankaloittaa työperäistä maahanmuuttoa ja kotimaisen työvoiman suojelun sijasta menettely ennemminkin vaikeuttaa työmarkkinoiden toimintaa ja heikentää työntekijöiden itsemääräämisoikeutta. Lakialoitteen perustelujen mukaan ei ole näyttöä siitä, että maahanmuuttajien työllistyminen heikentäisi kantaväestön tai maassa jo olevien työllistymismahdollisuuksia.

Oletus myös on, ettei muutos vaikuttasi oleellisesti suomalaiseen palkkatasoon. Hankalan järjestelmän seurauksena Suomesta myös käännytetään työssä käyviä ihmisiä, jotka ovat työnantajankin mielestä erinomaisia työntekijöitä.

Vähäinen merkitys

Kontula sanoi lakialoitteen lähetekeskustelussa, että saatavuusharkinta rakennettiin aikoinaan hillitsemään työvoiman tuloa ulkomailta. Nykyisin saatavuusharkinnalla on enää vähäinen merkitys Suomen työvoiman säätelyssä. Suurin osa ulkomaalaisesta työvoimasta tulee EU-alueelta, eikä lupaa siksi tarvitse.

Myös kolmannen maan kansalainen voi työllistyä ilman työlupaa, jos hänellä on jokin muu työntekoon oikeuttava oleskelulupa. Lisäksi saatavuusharkinta koskee vain suorittavan työn aloja, joissa niistäkin sen piiristä on eri puolilta Suomea poistettu esimerkiksi maatalousala, metalliala, siivousala, rakennusala sekä ravintola-ala. Saatavuusharkinnan kautta kulkee vuosittain enää joitakin tuhansia työlupia.

Riski olemassa

Satavuusharkinnan poistamista vastustava Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) piti riskinä sitä, että suomalaisia työntekijöitä korvataan jatkossa halvemmalla työvoimalla. Esimerkkinä hän pitää Finnairia.

– Me tarvitsemme työntekijöitä, mutta samoilla työehdoilla ja samoilla palkoilla. Koska nykyinenkään järjestelmä valvonnasta ei toimi, niin emme halua romuttaa tätä, Sirpa Paatero (sd.) sanoi.

Vain 8 000 tapausta

Vartiaisen mukaan ulkomainen rekrytointi ei syrjäytä suomalaista, ja on turha pelätä, että se jotenkin menisi suomalaisten rekrytoinnin edelle.

Modig sanoi saatavuusharkinnan johtavan pahimmillaan siihen, että me käännytämme jo työllistyneitä ihmisiä, jotka ovat motivoituneita, hyviä työntekijöitä, jotka joku on halunnut palkata. Se ei ole tavallisen suomalaisen etu.

Tuppurainen muistutti, että Suomen työvoima on noin 2,7 miljoonaa ihmistä ja viime vuonna oli vain noin 8 000 saatavuusharkintatapausta, joten se ei millään muotoa ole Suomen työmarkkinoiden kannalta merkittävä tapaus. Vihreiden Touko Aall on mukaan saatavuusharkinta vastaa huonosti niihin tavoitteisiin, joita varten se luotiin. Menettely pidentää entisestäänkin kallista ja byrokraattista työlupaprosessia.

– Työ luo työtä. Jokainen, joka tekee Suomessa työtä, työllistää suomalaisia, ja siksi jokainen Suomessa työllistyvä on arvokas siitä riippumatta, kummalta puolelta Eta-rajaa hän sattuu tulemaan, Jyrki Kasvi (vihr.) sanoi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .