Sairaalassa lyötiin lasiluukku kiinni ja lääkäri pisti rahat omaan taskuunsa – Kela maksaa suomalaisten hoitokuluja Euroopassa jo 10 miljoonalla vuodessa

Suomalaisten hoitokuluja maksetaan miljoonilla euroilla EU-maihin.

Sanna Tuhkunen sairastui viime kesänä Berliinissä flunssaan, jonka kylkiäisenä heräsi myös tuttu infektioastma.

– Astmalääkkeet olivat tietysti kotona, sillä kuka nyt lyhyellä matkalla arvaa sairastuvansa. Onneksi tutut osasivat ohjata julkisen terveydenhuollon lääkäriin.

Lääkärin vastaanotto oli tavallinen kerrostalohuoneisto ja lääkärikin tuli paikalle farkuissa ja pikeepaidassa. Lääkäri penäsi eurooppalaista sairasvakuutuskorttia, vaikka Tuhkunen näytti sitä useaan otteeseen.

– Ei meinannut millään uskoa, että kuvaton suomenkielinen kortti on eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kyseli uudelleen ja uudelleen ja minä vain näytin, että tässähän se on!

Keuhkot kuitenkin kuunneltiin ja lääkäri kyseli aiemmasta hoidosta ja reseptistä.

– Lääkkeitä määrätessä tuhahti, että kylläpä Suomessa käytetään vanhanaikaisia astmalääkkeitä, Tuusulassa asuva Tuhkunen kertoo.

Tuhkusella on ollut eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card EHIC) vuosikausia, mutta vasta viime kesänä sille tuli tarvetta.

Sairaalassa lyötiin lasiluukku kiinni

Porvoolaisen Jari Huplin kokemukset julkisesta terveydenhoidosta Euroopassa eivät ole häävit. Eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä ei apua herunut sen enempää Puolassa kuin Portugalissakaan.

– Varsovassa kiersimme vuonna 2010 angiinan takia kolmessa sairaalassa tuloksetta, aina lyötiin lasiluukku kiinni ilmoittautumisen yhteydessä. Kukaan ei puhunut englantia, eivätkä tienneet ”Eurooppa-kortista” mitään. Lopulta ratkaisu löytyi rahalla, kun naistentautien osaston lääkäri haistoi mahdollisuuden tehdä omaa bisnestä. Hän antoi reseptin ja pisti rahat omaan taskuunsa. Puolalaiset naispotilaat vähän ihmettelivät, kun miehet menivät naistenosastolla jonon ohi, Hupli kertoo.

Seuraavan kerran Portugalissa hoitoa etsittiin korvatulehdukseen vuonna 2014 yhtä kehnoin tuloksin. Englantia puhuva vartija tuli auttamaan, mutta hoidon saamiseen siitäkään ei ollut apua.

– Kaikkien taikatemppujen jälkeen pääsimme esittämään korttia vastaanotossa. Sitä ihmeteltiin, että kuuluuko muka Finlandia EU:hun. Lopulta homma hoitui matkavakuutuksella yksityisellä.

Ensiavussa katsoivat passin ja ei kun sisään

Miika Parpon kivulias sappirakon tulehdus hoitui Englannissa kivuttomasti pelkkää passia näyttämällä.

– Ensiavussa katsoivat passin ja ei kun sisään. Osastolla sain oman huoneen, jossa jouduin olemaan hoidossa vähän yli vuorokauden. Lääkäri antoi reseptin käteen lähtiessä ja lääkkeet sai ilmaiseksi sairaalan apteekista. Koko hoito tai lääkkeet eivät maksaneet minulle mitään.

Mieleen jäi se, että henkilökunta oli todella ystävällistä ja kaikki toimi hyvin.

– Minulla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa Englannin julkisesta terveydenhuollosta.

Ritva Rastimo on kokeillut sairaanhoitokorttia Ranskassa.

– Siellä sitä ei ainakaan Rivieran seudulla tunneta. Katsovat kyllä kohteliaasti korttia, mutta muuta ei sitten tapahdukaan.

Joskus asiat tosin toimivat Ranskassakin, sillä Rastimon mies joutui menemään kerran Nizzan yliopistolliseen sairaalaan. Sieltä tuli lasku Suomeen, ja se maksettiin, Rastimo kertoo sähköpostissaan.

"Ei potilasvaatteita tai ruokaa ja juomaa - kelakortti oli tosi tärkeä"

Eräs Uutissuomalaisen lukija käytti eurooppalaista sairaanhoitokorttia muutama vuosi sitten matkallaan Kosin saarella Kreikassa. Viikon reissu päättyi onnettomuuteen ja sairaalan osastolle kahden kylkiluun murtumisen vuoksi.

– Kosilla ei tehnyt mitään matkavakuutuksella. Siellä ei ollut muita sairaaloita kuin tämä julkinen sairaala. Eurooppalainen "kelakortti" oli tosi tärkeä, sillä sain kaiken siellä asiaan kuuluvan hoidon ilman erillistä maksua tai jälkikäteen korvauksen hakemista, lukija kertoo sähköpostissaan.

Sairaalassa ei ollut potilasvaatteita ja myös osa henkilökunnasta oli samoissa tahraisissa vaatteissa koko ajan. Lääkkeet kaikkien pitää maksaa itse.

– Sairaalassa ei myöskään tarjottu koko aikana mitään juotavaa edes lounaalla tai päivällisellä. Iltapalaa ei ollut lainkaan. Puolisoni toi minulle mukeja, juotavaa ja ruokaa läheisestä kahvilasta. Niin tekivät muutkin, sillä läheisten merkitys oli merkittävästi suurempi kuin me olemme tottuneet. Läheiset, jos heitä on, ovat käytännössä jatkuvasti läsnä ja huolehtivat paljolti myös ravinnosta.

Mieleen jäi sairaalan likaisuus. Ikkunalasien välissä oli linnunpesiä ja huoneissa tavararöykkiöitä siellä täällä. Lääkäri tupakoi toimistohuoneessaan ovi auki, potilashuoneissa tupakointi oli sentään kielletty.

– Ihan ystävällisiä he olivat ja tekivät parhaansa vaikeissa oloissa, vaikka yhteistä kieltä ei juuri ollut. Kuulimme myöhemmin, ettei henkilökunta ollut saanut palkkaa moneen kuukauteen.

Lukijan mielestä kokemus oli silmiä avaava.

– Kuinka erilaista voikaan elämä ja terveydenhuolto olla näinkin lähellä olevissa maissa. Molemmat Euroopan unionissa. Kyllä meillä on vielä asiat hyvin. Julkisessa sairaalassa saa niin rikas kuin köyhä tai yksinäinen samantasoista hoitoa ja palvelua.

Hoitolaskuja EU-maista miljoonilla

Vuonna 2017 Kela vastaanotti eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella annetun hoidon laskuja ulkomailta noin 6,8 miljoonan euron edestä. Kun mukaan lasketaan neljän miljoonan edestä sairaanhoitokorvauksena asiakkaalle maksettu summa, on hoitokuluja korvattu vuonna 2017 yhteensä 10,9 miljoonaa euroa.

Tiedot selviävät Kelan Uutissuomalaiselle koostamista tilastoista.

Vaikka ei olisi muistanut hankkia eurooppalaista sairaanhoitokorttia tai se ei jostain syystä toimisikaan, ei yleensä jää ilman hoitoa. Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa hoitoon pääsee myös pelkän passin ja henkilötodistuksen avulla.

Yleensä potilaan pitää kuitenkin maksaa hoito paikan päällä itse ja joskus jopa todellisten kustannusten mukaisesti.

– Tällaisissa tilanteissa henkilö voi hakea Kelasta sairaanhoitokorvausta jälkikäteen, suunnittelija Sanna Kuorikoski kertoo.

Korttia opittu käyttämään

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella maksettujen korvausten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2014, jolloin sekä EU-maihin että asiakkaalle maksettujen korvausten yhteismäärä oli reilut viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2015 ulkomailla syntyneitä äkillisen sairaanhoidon kustannuksia korvattiin yhteensä 7,4 miljoonalla ja vuonna 2016 noin 8,4 miljoonalla eurolla.

Viime vuoden summa ei ole tarkasti selvillä, mutta se on samaa luokkaa tai kasvanut kuin vuonna 2017.

– Valtioiden välinen kustannusten korvaaminen tapahtuu viiveellä, eivätkä hoidon saaminen ja saapuneet laskut ole aina samalta vuodelta. Tietoa hoidon kohdistumisesta tietylle vuodelle ei voida tuottaa, Kuorikoski kertoo.

Korvausmäärien kasvu kertoo siitä, että julkisia terveydenhoitopalveluita osataan jo käyttää toisissa Euroopan maissa. Kuorikosken mukaan on harvinaista, ettei korttia tunnettaisi ollenkaan.

Kuorikosken mukaan vuoden 2014 alusta lukien asiakkaan itse maksamasta hoidosta on alettu maksaa korvausta Suomen julkisen terveydenhuollon vastaavan kustannuksen mukaan.

– Ensimmäisenä vuonna korvausmäärät olivat hyvin matalat, koska korvaushakemuksia saatiin käsiteltyä normaalia vähemmän. Arvion mukaan nämä korvausmäärät asettuvat nyt kahden–neljän miljoonan euron välille vuosittain.

Täydentää matkavakuutusta

Jo lähes kahdella miljoonalla suomalaisella on eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka voi tilata Kelasta.

Kuorikosken mukaan eurooppalainen sairaanhoitokortti kannattaa pitää mukana matkavakuutuksesta huolimatta, sillä ne täydentävät toisiaan.

– Se täydentää yksityistä vakuutusta, jossa saattaa olla rajoituksia pitkäaikaissairauksien kuten diabeteksen tai astman suhteen. Lääketieteellisesti välttämätön hoito kattaa myös raskauteen ja synnytykseen liittyvän hoidon, Kuorikoski kertoo.

Kortin avulla voi jatkaakin matkaa suunnitellusti, vaikka jokin välttämätöntä hoitoa vaativa sairaus yllättäisikin.

Sydänkohtauksen saaminen tai liikenneonnettomuuteen joutuminen voi viedä julkiseen sairaalaan, eikä yksityinen vakuutuskaan niitä välttämättä korvaa.

– Pienillä paikkakunnilla ei välttämättä edes ole muuta kuin julkinen terveyskeskus, jossa matkavakuutus ei toimikaan, Kuorikoski muistuttaa.

Terveydenhuolto

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voi käyttää vain silloin, kun sairastuu ulkomailla yllättäen. Jos hakeutuu varta vasten ulkomaille sairaanhoitoon, ei EHIC-kortti korvaa kustannuksia.

Sairaanhoitokortin avulla Euroopan unionin maissa, Eta-maissa ja Sveitsissä pääsee terveyskeskukseen samaan hintaan ja saman käytännön mukaisesti kuin paikallisetkin.

Esimerkiksi Espanjassa julkinen terveydenhuolto on potilaalle ilmaista, mutta lasku lähtee Suomeen hoidon todellisten kustannusten mukaisesti.