Satamavahdit ja nosturinkuljettajat saivat oman työehtosopimuksen – satamalakot peruuntuvat

Riidassa oli kyse siitä, että satamavahdeilla ja nosturinkuljettajilla ei ollut omaa työehtosopimusta.

Viittä länsirannikon satamaa uhannut lakko on peruuntunut. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Suomen Merimies-Unioni (SMU) sekä työnantajia edustava Avainta hyväksyivät perjantaina sovittelija Jukka Ahtelan sovintoesityksen.

Lakko uhkasi Oulun, Kokkolan, Rauman, Naantalin ja Turun satamia maanantaina aamulla. Lakot oli alun perin suunniteltu tammikuulle, mutta työministeri Jari Lindström (sin.) siirsi niitä. Lakkojen oli arvioitu käyvän kalliiksi Suomen vientiteollisuudelle.

Riidassa oli kyse siitä, että satamavahdeilla ja nosturinkuljettajilla ei ollut omaa työehtosopimusta, vaan heihin sovellettiin kunnallista sopimusta.

– Siinä sopimuksessa ei ollut näitä työntekijöitä koskevia määräyksiä ollenkaan, sanoo SMU:n puheenjohtaja Simo Zitting.

Nyt hyväksytyn sovintoesityksen myötä satamavahtien ja nosturinkuljettajien palkat voivat nousta reippaastikin, Zitting sanoo. Eri satamissa samasta työstä on voitu maksaa eri palkkaa. Työehtosopimuksessa sovittujen uusien peruspalkkojen päälle tulee 1. maaliskuuta 1,6 prosentin palkankorotus sekä liittojen jäsenille 210 euron kertakorvaus.

– Jossain nousu saattaa olla jopa kahdeksan prosentin luokkaa, jossain vähän vähemmän. Se riippuu vähän satamasta, Zitting sanoo.

Kaiken kaikkiaan työriita koski noin 50:tä ihmistä, joista 20 on nosturinkuljettajia ja 30 satamavahteja.

"Kustannuksiin 25 prosentin nousu"

Työnantajia edustava Avainta kauhisteli tiedotteessaan sovun kalleutta.

– Riippuen yksittäisen sataman kustannusrakenteesta, palkkakustannukset nousevat ratkaisusta johtuen 10–15 prosenttia, sanoi toimitusjohtaja Vesa Laine tiedotteessa.

Laineen mukaan työaikajärjestelyihin tehdyt muutokset jäykistävät toimintaa aiemmasta.

– Nämä rakenteelliset muutokset yhdessä palkankorotusten kanssa saattavat nostaa satamien kustannustasoa noin 25 prosenttia sopimuksen piiriin kuuluvissa toiminnoissa. Jouduimme kuitenkin arvioimaan, että (lakon) vaikutukset vientiteollisuuteen ja kansantalouteen olisivat olleet poikkeuksellisen kovat, Laine jatkaa.