Savon Sanomat: Viittomakielen tulkkien tarve vähenee, syynä ainakin osittain sisäkorvaimplantit

Kirurgisesti asennettavat sisäkorvaimplantit ovat vähentäneet tarvetta viittomakielen tulkeille Suomessa. Näin kerrotaan alan tulkkikoulutusta tarjoavista korkeakouluista Savon Sanomille.

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ovat trendin vuoksi muokanneet opetussuunnitelmiaan. Kummassakaan oppilaitoksessa ei enää uskota, että perinteinen viittomakielen tulkin ammatti elättää.

Suomen viittomakielen tulkit ry:n puheenjohtaja Emilia Norppa tunnistaa kysynnän vähentymisen, mutta ei laittaisi sitä yksin implanttien piikkiin. Hänen mukaansa osittain kyse on siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Hänen mukaansa tämä johtunee Kansaneläkelaitoksen tulkkivälityksen ongelmista. Norppa uskoo, että Suomen noin 600–800 tulkilla on töitä jatkossakin.

– Moni on kouluttautunut uudelleen kirjoitustulkiksi. Myös puhevammaisten tulkkaus on kasvava ala.

– Alan keskiöön nousee kommunikaatio, vaikka viittomakielen tulkkejakin tarvitaan, hän sanoo.

Kuuloimplantteja – viralliselta nimeltään sisäkorvaistutteita – leikataan joka vuosi yli 100 kuurolle tai huonokuuloiselle suomalaiselle.

– Yhä useampi istutteen saaja on syntymäkuuro. Toisin sanoen viittomakieli on yhä harvemman äidinkieli, kuuloimplanttiyhdistys LapCI ry:n puheenjohtaja Minna Mäkelä sanoo.

Mäkelän mukaan suurin osa implantin ottaneista kuntoutuu lopulta kuulemaan varsin hyvin. He eivät tarvitse viittomakieltä arjessaan kuin silloin tällöin.