Savonlinnan tuhkarokkotapauksen selvitys jatkuu – uusia tartuntoja ei ole ilmennyt

Uusista tartunnoista ei THL:n mukaan ole vielä tietoa.

Savonlinnan tuhkarokkotapauksen selvitys jatkuu sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartunnan torjunnan ja epidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sanen mukaan THL on ollut yhteydessä useiden Euroopan ja Euroopan ulkopuolisten maiden viranomaisiin tapauksen vuoksi. Uusista tartunnoista ei Sanen mukaan ole vielä tietoa.

– Toivottavasti suurimmalla osalla henkilön kontakteista on ollut rokotukset kunnossa tai he ovat sairastaneet taudin itse. Silloin ongelmaa ei ole, mutta jos on ihmisiä, joilla suoja ei ole kunnossa, niin silloin tapauksia voi tulla, Sane sanoo.

– Mahdollisesti altistuneita ei oteta karanteeniin, mutta viranomaiset ovat heihin yhteydessä. Altistumisesta kerrotaan heille ja neuvotaan sen varalta, että jotain tapahtuu.

Savonlinnassa tuhkarokon vuoksi hoidettavana ollut italialaismies matkusti sairaalasta pääsyn jälkeen junalla ja laivalla Helsingin kautta Tallinnaan. THL:n tietojen mukaan tuhkarokkoon sairastunut matkusti junalla sunnuntaina 25.6. klo 10.00–10.23 Punkaharjulta Parikkalaan ja klo 10.32–13.40 Parikkalasta Helsinkiin.

Lisäksi hän matkusti samana päivänä Tallinkin laivalla klo 16.30–18:30 Helsingistä Tallinnaan. Matkustaessaan hän on mahdollisesti tartuttanut tuhkarokkoa.

THL kehottaa samoilla kulkuneuvoilla miehen kanssa matkustaneita tarkistamaan, onko oma suoja tautia vastaan kunnossa.

VR ja Tallink Silja ottavat mahdollisuuksien mukaan erikseen yhteyttä matkustajiin, jotka matkustivat samoilla laiva- ja junavuoroilla.

Diagnoosi varmistui kotiuttamisen jälkeen

THL:n Sane kertoo, että italialaismies on todennäköisesti ollut tartuttavimmillaan saapuessaan sairaalaan.

– Kun potilas kotiutettiin sairaalasta, tuhkarokkodiagnoosi ei ollut vielä varmistunut. On mahdollista, vaikkakin epätodennäköisempää, että hän oli vielä tartuttava matkustaessaan. Siksi varovaisuusperiaatetta noudattaen juna- ja lauttamatkustajia informoitiin tästä mahdollisuudesta ja että kannattaa tarkistaa oma rokotussuoja, Sane sanoo.

– Kun laboratoriotulokset tulivat, aloitimme heti kansallisen ja kansainvälisen selvitystyön ja olimme yhteydessä myös kyseiseen potilaaseen.

Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalan infektioylilääkäri Sakari Vuorinen arvioi STT:lle perjantaina, että tartunnalle altistuneita olisi 200–300.

Suomessa vuosittain muutama tapaus

Tuhkarokkoon sairastuneen ensioireita ovat korkea kuume ja hengitystieoireet. Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon.

Jos tuhkarokkoon sopivia oireita ilmenee kolmen viikon kuluessa matkustamisesta, on otettava yhteyttä omaan terveyskeskukseen ensin puhelimella.

Kaksi aikaisemmin saatua kaikille maksutonta MPR-rokotetta antavat hyvän suojan tuhkarokkoa vastaan. Tuhkarokon sairastanut henkilö ei tarvitse rokotusta. Taudin itämisaika voi olla jopa kolme viikkoa tartunnasta.

Sanen mukaan omat rokotukset näkee esimerkiksi rokotuskortista. Jos asiasta on epävarma, kannattaa olla yhteydessä omaan terveyskeskukseen.

Suomessa tuhkarokkotapauksia on vuosittain muutamia. Vuonna 2011 oli laajempi epidemia, jolloin tuhkarokkoon sairastuneita oli Suomessa THL:n tartuntatautirekisterin mukaan 27.

– Määrät ovat pieniä ja hyvä niin. Suomesta tuhkarokko on WHO:n kriteereiden mukaan eliminoitu. Mutta esimerkiksi Italiassa ja Romaniassa tautia on ollut paljon liikkeellä ja epidemiat ovat olleet laajoja, koska rokotuskattavuus ei ole tarpeeksi korkea, Sane toteaa ja korostaa, että Suomen rokotuskattavuus on tärkeää pitää korkeana myös jatkossa.