Selvitys: Miehet hyötyneet naisia enemmän verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista

Miehet ovat hyötyneet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talouspolitiikasta naisia enemmän, ilmenee valtioneuvoston selvityksestä.

Naiset ovat olleet häviäjän asemassa miehiä useammin viime vuosina tehdyissä verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksissa. Selvityksen mukaan vuosina 2016–2018 tehdyt muutokset ovat hyödyttäneet 61:tä prosenttia miehistä ja 54:ää prosenttia naisista.

Hallituksen toimien vuoksi noin puoli miljoonaa ihmistä hävisi yli 50 euroa vuositasolla, ja heistä yli puolet on naisia. Naiset myös hävisivät suhteellisesti enemmän kuin miehet, sillä naisten käytettävissä olevat tulot pienenivät noin 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesten.

Selvityksen mukaan etenkin sosiaalietuuksien indeksileikkaukset ja -jäädytykset ovat heikentäneet naisten ja miesten taloudellista tasa-arvoa.

Selvityksen kokonaisuudesta vastanneen tutkijan Anna Elomäen mukaan vuosi 2017 oli ongelmallisin tasa-arvon kannalta.

–  Siihen on useita syitä, mutta tähän kehitykseen vaikuttivat esimerkiksi tuona vuonna tehdyt kansaneläkeindeksin ja lapsilisien leikkaukset, Elomäki kertoo.

Sukupuoliajattelu aiemmin mukaan päätöksentekoon

Selvityksen toinen vastaava tutkija Hanna Ylöstalo pitää tuloksia merkittävinä. Tulokset vahvistavat hänen mukaansa, että talouspolitiikka voi heikentää sukupuolten tasa-arvoa.

–  Selvitys todentaa, että talouspolitiikka kohdentuu eri tavalla naisiin kuin miehiin, Ylöstalo sanoo.

Lisäksi Elomäen ja Ylöstalon mielestä sukupuolivaikutusten arviointi tulisi aloittaa jo talouspolitiikan muutoksia suunnitellessa.

–  Nykyään sukupuolivaikutusten arviointi tehdään lainvalmisteluvaiheessa, kun asiasta on jo ikään kuin päätös olemassa. Siksi analyysimme mukaan sukupuolivaikutusten arvioinneilla ei ole hirveästi merkitystä, Ylöstalo sanoo.

Sukupuolitietoinen budjetointi vuonna 2020?

Elomäen ja Ylöstalon mukaan Suomen tulisi ottaa käyttöön sukupuolitietoinen budjetointi, jotta talouspolitiikasta saataisiin yhdenvertaisempaa.

–  Se on uudenlainen tapa edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, jossa huomio kiinnittyy politiikan kovaan ytimeen eli talouspolitiikkaan ja valtion budjettiin, Elomäki sanoo.

Elomäki ja Ylöstalo kertovat sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisessä nosteessa, mutta Suomessa sitä on käytetty vähän.

Elomäen mukaan tasa-arvonäkökulma on tähän asti sivuutettu lähes kokonaan valtion budjetissa.

–  Jos tasa-arvonäkökulma saadaan mukaan koko talousarvioprosessiin, voidaan muuttaa julkisten menojen ja tulojen jakautuminen tasa-arvoisempaan suuntaan. Selvitys ja laskelmat osoittavat, että jos sukupuolinäkökulma ei ole mukana, on sivutuotteena helposti tasa-arvoa vesittävää politiikkaa.

Elomäki ja Ylöstalo toivovat, että Suomen vuoden 2020 talousarvio laadittaisiin sukupuolitietoisen budjetoinnin periaatteilla.

–  Se voisi muun muassa tarkoittaa, että valtiovarainministeriö arvioisi talousarvion kokonaisuuden tulonjakovaikutuksia sukupuolinäkökulman huomioiden, Ylöstalo sanoo.

Hyvätuloiset hyötyivät pienituloisia enemmän

Hallituksen toimista ihmisille aiheutuneet hyödyt ja tappiot ovat kohdentuneet eri tavoin myös eri mies- ja naisryhmissä.

Hallituksen politiikasta hyötyivät esimerkiksi useammin työikäiset kuin eläkeikäiset. Työikäisistä hyötyjiä oli yli 60 prosenttia miehistä ja naisista, kun taas eläkeikäisistä hyötyjiä oli 37 prosenttia miehistä ja neljäsosa naisista.

Vuosina 2016–2018 tehdyistä verotuksen ja sosiaalietuuksien muutoksista kärsivät eniten pienituloiset, joiden tulot pienenivät suhteessa enemmän kuin suurituloisilla.

Hyvätuloiset hyötyivät hallituksen politiikasta eniten, lukuun ottamatta kaikkein hyvätuloisimpia.

–  Yksi syy tähän on solidaarisuusvero, jonka alarajaa alennettiin tällä hallituskaudella. Kaikkein hyvätuloisimpien joukossa on myös häviäjiä, mutta kokonaiskuva on se, että hyödyt kohdistuvat parempituloisille ja tappiot pienempituloisille, Elomäki sanoo.