Seurakuntien hiippakuntajakoa halutaan muuttaa – muun muassa Jämsä, Joutsa ja Hankasalmi listalla

Kymmenet seurakunnat vaihtavat hiippakuntaa, jos kirkolliskokouksen esitys toteutuu.

Luterilaisten seurakuntien hiippakuntajakoa ollaan muuttamassa uutta maakuntajakoa vastaavaksi.

Muutos koskisi 21:tä–25:tä seurakuntaa ja esimerkiksi koko Päijät-Hämeen maakuntaa. Hiippakuntien lukumäärä ei kuitenkaan muuttuisi.

Kirkolliskokous on antanut Kirkkohallitukselle tehtäväksi tehdä esityksen, jolla hiippakuntajako tarkistetaan vastaamaan maakuntarajoja siten, että yksi maakunta kuuluisi aina vain yhteen hiippakuntaan. Tällä hetkellä monen maakunnan alueella seurakunnat kuuluvat useampaan hiippakuntaan, esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan seurakunnat kuuluvat yhteensä jopa neljään hiippakuntaan.

– Hiippakunnat tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi aluehallintovirastojen, maakuntaliittojen, TE-keskusten ja puolustusvoimien kanssa, jotka pääsääntöisesti noudattavat maakuntajakoa. Samanlaiset rakenteet ja yhteistyösuunnat helpottaisivat yhteistyötä, Kirkkohallituksen projektipäällikkö Terhi Kaira sanoo.

Kirkkohallituksen täysistunto lähettää asian lausuntokierrokselle maaliskuussa. Lopullisesti asiasta päättää kirkolliskokous lausuntokierroksen jälkeen marraskuussa.

Seurakunnat, joita muutos koskisi ovat Somero, Sastamala, Honkajoki, Jämijärvi, Karvia, Kihniö, Parkano, Punkalaidun, Virrat, Pieksämäki, Kitee, Tohmajärvi, Hankasalmi, Joutsa, Jämsä, Konnevesi, Pyhäjärvi ja Vaala. Lisäksi Päijät-Hämeen seurakunnat siirtyisivät joukkona kaikki joko Tampereen tai Mikkelin hiippakuntaan, joihin osa niistä jo tällä hetkellä kuuluukin.

Kaikki eivät halua siirtyä

Lahden seurakuntayhtymän kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Heikki Pelkonen kertoo, että Lahden seurakuntayhtymä pitää muutosta sinänsä hyvänä.

– Seurakuntayhtymä ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, kumpaan hiippakuntaan haluaisimme kuulua, Pelkonen sanoo.

Hän kertoo, että seurakuntayhtymä on listannut hyviä ja huonoja puolia kummastakin vaihtoehdosta.

– Tampereen hiippakunta on tällä hetkellä jo suurin, ja jos koko Päijät-Häme siirtyisi sinne, se kasvaisi entisestään, Mikkeli on taas pienin ja pienenisi entisestään, jos lähtisimme, Pelkonen listaa.

Toisaalta Lahden seurakuntayhtymän seurakunnilla on Tampereen hiippakuntaan jo vanhat siteet.

Kaikissa seurakunnissa hiippakunnan vaihtamiseen ei suhtauduta yhtä myötäsukaisesti. Kuopiosta Mikkelin hiippakuntaan vaihtamaan esitetty Pieksämäen seurakunta on ilmoittanut alustavasti, ettei se kannata muutosta.

– Meillä on historialliset perinteet ja toimivat suhteet Kuopioon. Emme näe täällä mitään syytä, miksi hiippakuntaa pitäisi vaihtaa, Pieksämäen seurakunnan vt. kirkkoherra Anita Seppä toteaa.

Yhdeksän hiippakuntaa

Hiippakunta on piispan ja tuomiokapitulin johtama kirkollinen hallintoalue, joka koostuu seurakunnista ja seurakuntayhtymistä. Se vastaa osaltaan esimerkiksi henkilöstön koulutuksesta ja valvonnasta.

– Lisäksi on olemassa seurakunnan päätöksiä, jotka alistetaan tuomiokapitulin päätettäväksi, Kaira kertoo.

Hiippakuntaa johtavat piispa ja tuomiokapituli. Kaikkiaan hiippakuntia on Suomessa yhdeksän. Nyt esitetyt muutokset eivät koske ruotsinkielistä Porvoon hiippakuntaa, koska se on muodostettu kielellisin perustein. Myöskään Uudenmaan alueella toimivia Espoon ja Helsingin hiippakuntia muutos ei koskisi.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .