Sinuhe Wallinheimo hehkuttaa vappupuheessaan työllisyysasteen nousua

Lue kansanedustajan vappupuhe kokonaisuudessaan.

Kokoomuksen jyväskyläläinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo hehkuttaa vappupuheessaan talouden kasvua ja työllisyysasteen nousua koko Suomessa ja Keski-Suomessa.

Lue alta Wallinheimon puhe kokonaisuudessaan.

Sinuhe Wallinheimon vappupuhe 1.5.2018

Arvoisat kuulijat, 

Vietämme vappua, työn juhlaa uudessa tilanteessa. Kymmenen vuoden taantuman jälkeen talous kasvaa hyvää vauhtia, ja työllisyysaste on nousemassa tavoiteltuun 72 prosenttiin. Keski-Suomessakin työllisyysaste lyö ennätyksiä.  Uuden työpaikan on saanut yli 90000 suomalaista kuluneen hallituskauden aikana.

Oppositio on siinä oikeassa, että yksikään hallitus, ei tämäkään, luo uusia työpaikkoja. Niitä luovat yritykset, jotka investoivat ja laajentavat toimintaansa. 

Silti voidaan väittää, että hallitus ei ole ainakaan omilla toimillaan ollut kasvun ja työllistämisen esteenä. Kannustavalla veropolitiikalla olemme varmistaneet, että Suomessa kannattaa investoida, yrittää ja tehdä työtä. Toisaalta hallitus on tukenut kilpailukykysopimuksella Suomen viennin kasvua. 

Hyvät kuulijat,

Olisi kuitenkin vaarallista väittää, että koettava ja nautittava talouden pyrähdys poistaisi kaikki Suomen ongelmat. Pikemminkin tilanne on päinvastoin. Mikään suhdannepöly ei täysin peitä meidän talouden isoja rakenteellisia ongelmia. Niistä väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman kutistuminen sekä toisaalta entistä iäkkäämmän väestön tarvitsemien hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvu, ovat niistä kaikkein akuuteimpia. 

Kehysriihessään hallitus osoitti sen, ettei se pane päätä puskaan näiden rakenteellisten ongelmien edessä. Siksi hallitus päätti, että vielä ennen tulevia eduskuntavaaleja hallitus tulee toteuttamaan merkittäviä työmarkkinauudistuksia. 

Aktiivimallia parannetaan ja yritysten kynnystä rekrytoida uutta työvoimaa madalletaan. Nuorisotyöttömyyttä torjutaan helpottamalla määräaikaisen työsopimuksen tekemistä yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten osalta. Toimi kohdistuu vain niihin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. 

Yritysten työllistämiskynnystä lasketaan norminpurkuryhmämme esityksestä keventämällä yksilöperusteisen irtisanomisen kriteereitä pienten yritysten osalta. Suomessa on 270 000 yritystä, joissa on alle 20 työntekijää. Lievittämällä työllistämiseen liittyvää epävarmuutta mahdollistamme uusien työpaikkojen synnyn. Asiantuntijoiden mukaan kyseessä on viisinumeroinen määrä uusia työpaikkoja. Myös useampi kuin joka toinen kansalainen on irtisanomissuojan helpottamisen takana. 

Oppositio on esittänyt näille, kuten lähes kaikille muillekin uudistuksille, 90000 uudesta työpaikasta huolimatta, kovaa kritiikkiä ja se on toki täysin demokratiaan kuuluva oikeus. Sen sijaan oppositio on ollut kovin hiljaa siitä, millä vaihtoehtoisilla tavoilla he olisivat uudistaneet Suomea paremmin tai millaista uudistuspolitiikkaa he haluaisivat harjoittaa tulevalla vaalikaudella. 

Miten esim. Vasemmistoliitto ja SDP lisäisivät työmarkkinoille paikallista sopimista. Entä mitä oppositio sanoo meidän hyvinvointiyhteiskunnan ytimen eli sosiaaliturvan uudistamisesta?

Yksikään puolue tai edunvalvontajärjestö ei omista patenttiratkaisuja näihin megaluokan kysymyksiin. Siksi rakentava keskustelu kaiken kritisoinnin sijasta olisi koko Suomelle paras ratkaisu. 

Hyvät kuulijat,

Hyvä ja reiluksi koettu yhteiskunta on usein herkkä tasapaino vapautta ja vastuuta. Yhteiskunta toki pyörii laeilla, mutta muuttuvassa maailmassa meidän on oltava joustavampia ja mahdollistettava ihmisille enemmän vapautta pikkutarkan sääntelyn sijaan. Terve järki ja tolkku ovat meillä suomalaisilla veressä. 

Juuri kukaan ei kannata ylimääräistä sääntelyä tai normeja – varsinkaan silloin, kun itse joutuu byrokratiaviidakkoon eksyksiin. Normien purkaminen tuntuu olevan puoluerajat ylittävä ja ihmisiä yhdistävä ajatus. Tarvittiin kuitenkin porvarihallitus ennen kuin aidosti alkoi tapahtua. 

Hallituksessa normitalkoot on otettu vakavasti. Yksi näkyvimmistä muutoksista tapahtui toissa vuonna, kun kauppojen ja parturikampaamoiden aukioloajat vapautettiin täysin. Erillislupia ei enää tarvita, eikä parturikampaamoyrittäjän pidä pulittaa 200 euron maksua pitääkseen liikettään auki vaikka tänään. 

Vanhoja muistellessa usein väitetään, että ennen oli paremmin, mutta kaipaako joku oikeasti siihen parin vuoden takaiseen aikaan, jolloin jokaiseen juhlapyhään liittyi aatonaaton stressaava jonotus klo 20 kiinni menevissä kaupoissa? Korkeintaan oppositio. Sen verran kovasti tätäkin uudistusta aikanaan kritisoi. Oppositiosta huolimatta nämäkin uudistukset ovat luoneet uusia työpaikkoja. 

Aukioloaikojen lisäksi normeja on purettu lukuisa määrä muillakin toimialoilla. Alkoholilain kokonaisuudistus on historiallinen uudistus: alkoholilakia on muutettu viimeksi vapaampaan suuntaan vuosikymmeniä sitten. Uudistus mahdollistaa anniskeluravintoloiden oikeuden päättää itse aukioloajoistaan.  Lisäksi kehysriihessä hallitus teki ison joukon uusia norminpurkupäätöksiä, jotka näkyvät arjessa mm. osakeyhtiön perustamisessa.  

Suomi ei toki tule valmiiksi näilläkään päätöksillä, mutta suunta on oikea. Vapaampi yhteiskunta on myös hyvinvoivempi yhteiskunta. Terveellä järjellä pääsemme jo pitkälle.

Arvoisat kuulijat,

Suomi on kansainvälisen vertailun mukaan onnellisin kansa, mutta totta on myös se, että talouskasvusta huolimatta kaikilla meistä ei tässä yhteiskunnassa mene hyvin. Syrjäytyminen ja erityisesti nuorten putoaminen yhteiskunnan laitamille on valtava haaste meille kaikille. 

Syrjätymisen teitä pitää tukkia yhdessä ja siinä pitää olla koko yhteiskunnan mukana.  Meidän päättäjien roolina on taata se, ettei yhdenkään nuoren opinnot esimerkiksi toisella asteella saa jäädä kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta. Yhtä lailla meidän pitää varmistaa se, että meidän lastemme koulupolut varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ovat laadukkaat ja turvalliset. Se, että lukion ja ammattiopiskelun kustannuksia tasataan opintotukeen sisällytettävällä oppimateriaalilisällä, ja varhaiskasvatuksen maksuttomuutta edistetään ovat tässä hyviä alkuja. 

Vastuuta nuorista, suomen tulevaisuudesta, ei kuitenkaan voi ulkoistaa vain päättäjille tai viranomaisille. Esimerkiksi monen syrjäytymisen takana olevaa koulukiusaamista ei saada pelkästään kuriin viranomaispäätöksillä. Siihen tarvitaan aikuisia, vanhempia, harrastus- ja urheiluseuroja, jotka välittävät.

Arvoisat kuulijat,

Suomesta on tullut nykyisenlainen menestystarina kovan työn ja kouluttautumisen kautta. Toisaalta Suomen tarinaan on aina kuulunut myös rohkeus uudistua. Niin on tänäkin päivänä. Tärkeintä on päästä tässä nopeasti liikkeelle.

Nostakaamme malja Suomen menestykselle ja työn arvostukselle! Iloista vappua kaikille!

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .